Rauanheimon toimitusjohtaja Joakim Laxåback, VR Transpointin avainasiakaspäällikkö Juha Petäjäniemi ja Kokkolan Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting kehittävät Kokkolan transitoliikennettä yhteistyössä.

Kokkolan transitoliikennettä ohjataan kuin prosessiteollisuutta

12.04.2018

Kokkolan Satama, satamaoperaattori Rauanheimo ja VR Transpoint ovat kehittäneet malmirikasteen kuljetuksiin toimintamallin, joka perustuu säännölliseen kokojunaliikenteeseen ja jatkuvaan lastinkäsittelyyn.

Kokkolan sataman transitokuljetukset ovat suurten numeroiden liikennettä.

60 vaunun kokojunat toivat vuonna 2017 Kokkolan satamaan noin 4,5 miljoonaa tonnia Kostamuksen rautamalmirikastetta. Yli 70 prosenttia tästä määrästä lastattiin jättimäisiin Panamax-luokan laivoihin, joilla voi olla pituutta jopa 300 metriä.

Yksi Panamax-laiva ottaa ruumaansa yli tuhannen rautatievaunun kuljettaman malmikuorman. Jos kaikki nämä vaunut liitettäisiin peräkkäin, vaunuletkalla olisi pituutta 15 kilometriä.

Yhdellä sopimuksella

Vaikka kyse on suuresta kokonaisuudesta, toimintamalli on asiakkaalle mahdollisimman yksinkertainen.

Rauanheimolla on asiakkaan kanssa pääsopimus, joka kattaa koko kuljetusketjun kaivokselta Kokkolaan sekä lastauksen laivaan. Venäjän puolella Rauanheimo ostaa kuljetuspalvelun RZD:ltä, Suomessa VR Transpointilta.

– Asiakkaalla on yksi selkeä sopimus ja yksi hinta. Kuljetus- ja palvelukokonaisuuden saa yhdeltä taholta, ja kuljetusta koskevat tiedot tarvitsee toimittaa kuljetusketjun yhteiseen rajapintaan vain yhden kerran, sanoo Rauanheimon toimitusjohtaja Joakim Laxåback.

Miljoonina tonneina mitattavien kuljetusmäärien hoitaminen edellyttää tarkasti ohjattua toimintamallia.

– Toimintamme lähenee prosessiteollisuutta, tiivistää Laxåback.

– Koko kuljetusketju hoidetaan yhdessä, ja kaikki osapuolet työskentelevät saman tavoitteen eteen ilman osaoptimointeja. Tähtäämme siihen, että prosessi on mahdollisimman tehokas. Yhteistyön tuloksena syntyy saumaton ja tehokas kokonaisuus operatiiviseen toimintaan. Malli lisää ennakoitavuutta, reagointinopeutta ja ketjun läpinäkyvyyttä. Tätä kautta syntyy tehokkuutta ja säästöjä sekä voittava yhdistelmä pitkälle tulevaisuuteen.

2–5 kokojunaa päivässä

Malmirikasteen kuljetuksessa käytetään Rauanheimon vuokraamia vaunuja. Yhdessä junassa on kerrallaan 60 vaunua.

Venäläinen veturi vetää malmijunan Vartiuksen raja-asemalle. Rajalla vaunuletkan eteen vaihdetaan suomalainen veturi. Vartiuksesta matka jatkuu Kontiomäen ja Oulun kautta Kokkolaan.

Kokkolaan ajetaan kuljetustilanteen mukaan 2–5 aikataulutettua junaa päivässä.

Satamassa vaunut tyhjennetään järeällä vaununkaatolaitteella, joka kippaa vaunut yksi kerrallaan. Vaunuja tyhjennetään kahdessa vuorossa klo 7–22 välisenä aikana. Malmi seulotaan niin, että se on tasalaatuista ja lastataan lopulta bulkkilaivoihin.

Yhteiset mittarit

Prosessin eri vaiheille on laadittu yhteiset mittarit, joista tärkein on vaunujen purkunopeus. Tavoite on purkaa 18 vaunua tunnissa. Kun tähän päästään, prosessi etenee sujuvasti.

Osapuolten raja-aidat ovat matalat, jos niitä on ollenkaan. Esimerkiksi vaununkaatolaite on Kokkolan sataman omaisuutta, mutta sitä käyttävät Rauanheimon työntekijät. Lisäksi satama on laatinut koulutuspaketin, jossa prosessia on käyty läpi myös Rauanheimon ja VR Transpointin työntekijöiden kanssa.

Koska kyseessä on jatkuva prosessi, koko ketjun on toimittava saumattomasti eikä se saa katketa missään vaiheessa.

– Kyseessä on iso kokonaisuus. Jos yksi osa pettää, se vaikuttaa koko ketjuun. On tärkeää, että prosessi etenee suunnitellussa aikataulussa, korostaa Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting.

Junaliikenteelle laaditaan vuosi- ja kuukausisuunnitelmat.

– Jos jokin juna jää jostain syystä väliin, korvaava suunnitelma laaditaan välittömästi, sanoo VR Transpointin avainasiakaspäällikkö Juha Petäjäniemi.

Myös satamassa on varauduttu poikkeuksiin ja laitevikoihin.

– Jos kaatolaite on huollossa tai vikatilassa, pystymme tyhjentämään vaunut muilla menetelmillä. Myös malmia laivoihin kuormaaville nostureille Rauanheimo on hankkinut varajärjestelmiä, Witting sanoo.

Keskeytyksettä vuodesta 2004 alkaen

Rikasteliikenne alkoi vuonna 2004 ja on sen jälkeen jatkunut keskeytyksettä.

– Näin iso liikenne vaatii jatkuvasti investointeja koneisiin ja laitteisiin, Laxåback muistuttaa.

Rauanheimo investoi viime vuonna yli 6 miljoonaa euroa koneisiin ja laitteisiin. Kokkolan Satama Oy on investoinut satamainfraan runsaan 12 vuoden aikana yli 100 miljoonaa euroa.

– Kun ensimmäiset investoinnit transitoliikenteeseen tehtiin, meillä ei ollut varmuutta siitä, että liikenne kasvaisi näin isoksi. Investoinnit on tehty riskillä, ja se on kannattanut, sataman toimitusjohtaja Witting kertoo.

Satama osallistuu väylän syventämiseen

Seuraava suuri investointikierros Kokkolan satamassa on jo alkamassa.

Satamaan johtavaa syväväylää ryhdytään syventämään. Väylän nykyinen kulkusyvyys rajoittaa suurimpien alusten lastausta. Tästä johtuen osa aluksista lähtee satamasta vajaalastissa.

Kokkolan Satama on ensimmäinen satama, joka osallistuu väylän syventämiseen omalla 10 miljoonan euron rahoituksellaan. Liikennevirasto maksaa väylän syventämisestä 35 miljoonaa euroa. Kokkolan Sataman hankkeeseen liittyvien hankintojen kokonaiskustannus on 17 miljoonaa euroa.

Väylän syventämisen myötä satama valmistautuu transitoliikenteen kasvuun.

– Sataman laajentaminen on pitkäjänteistä työtä. Pyrimme siihen, että meillä on aina valmista asfaltoitua kenttää varastointia ja käsittelyä varten silloin kun liikenne alkaa.

Juha Petäjäjäniemi muistuttaa, että myös Venäjän kehitystä pitää seurata.

– Venäjällä valmistaudutaan parasta aikaa akselipainojen nostoon. Näin pitäisi tehdä myös Suomessa.

Malmirikasteen kuljetusten arvo kuluvalla sopimuskaudella on huomattava.

– Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että saamme lisää transitoliikennettä. Se on asia, jota meidän pitää kehittää yhdessä.

Transitoliikenteen ansiosta Kokkolan satama oli viime vuonna Suomen kolmanneksi suurin yleissatama.

Sataman kautta kuljetettiin 7,5 miljoonaa tonnia ulkomaankaupan kuljetuksia, joista transitoa oli noin 4,4 miljoonaa tonnia. Viennin osuus kuljetuksista oli 74 prosenttia.