Kristian Jääskeläinen on aloittanut VR Transpointin suunnittelujohtajana. Nina Mähönen on uusi tuotantojohtaja.

Palvelutuotannon ja suunnittelun yhteispeli tiivistyy

22.05.2018

Uudet johtajat Nina Mähönen ja Kristian Jääskeläinen nostavat rautatielogistiikan keskeisiksi kehityskohteiksi yhteistoiminnan ja läpinäkyvyyden parantamisen. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat kattavan ja ennustettavan näkymän kuljetuksiinsa ja sitä kautta entistä paremman asiakaskokemuksen.

VR Transpointin johtoryhmässä tehtiin maaliskuussa vahdinvaihtoja.

Suunnittelujohtaja Nina Mähönen siirtyi tuotantojohtajaksi vetämään rautatielogistiikan valtakunnallista palvelutuotanto-organisaatiota. 

Mähösen tilalle suunnittelujohtajaksi tuli Kespron digitaalisten palveluiden kehittämistä johtanut Kristian Jääskeläinen. 

Mähösen tapaan myös Jääskeläisellä on vankka kokemus rautatielogistiikasta. Hän on työskennellyt aiemmin VR Transpointissa RALLI-projektipäällikkönä.

Molemmat uudet johtajat ovat sitä mieltä, että suomalainen rautatiejärjestelmä on jo nyt tehokas ja hyvin toimiva, mutta parannettavaa löytyy edelleen.

– Sisäistä yhteistyötä voi aina parantaa. Koko paketti pitää saada toimimaan yhteen. Meidän pitää kehittää myös toiminnan läpinäkyvyyttä niin, että pystymme varmistamaan, että yhteispeli todella toimii, Jääskeläinen sanoo.

– Kokonaisprosessin myynnistä suunnittelun kautta tuotantoon on oltava mahdollisimman sujuva. Keskeistä on se, että sekä meillä että asiakkailla on jatkuva, täsmällinen ja ennakoiva näkymä kuljetusprosessiin. Asiakkaiden pitää saada tarkka ennuste siitä, koska vaunut ovat heidän käytössään. Ja jos tuotantoon tulee häiriö, asiakkaan täytyy saada tietää, koska poikkeama saadaan korjattua, täydentää Mähönen.

Suunnittelukokemus auttaa

Nina Mähöselle siirtyminen suunnittelusta palvelutuotannon johtoon ei ollut loppujen lopuksi kovin suuri muutos.

– Suunnitteluosaaminen auttaa valtavasti kuljetustuotannon johtamisessa. Suunnittelutyössä rautatielogistiikan kokonaisuutta on saanut hahmotettua hyvinkin syvällisesti.

Myös rautatielogistiikan asiakkaat sekä heidän tarpeensa ja tavoitteensa ovat monta vuotta suunnittelujohtajana työskennelleelle Mähöselle pitkälti tuttuja. 

– Asiakkaiden tarpeiden ja tavoitteiden ymmärtäminen on meille todella tärkeä asia. Se on myös yksi tärkeimmistä asioista, joita vien eteenpäin kentälle.

– Asiakasnäkökulmaa on toki korostettu hyvin paljon aikaisemminkin, ja se onkin iskostunut aika hyvin henkilöstön mieliin. Tehtaiden ja asiakasratapihojen työntekijät ymmärtävät jo asiakkaan tarpeet erittäin hyvin, koska yhteys asiakkaaseen on hyvin läheinen. 

Vaikka moni asia yhdistää suunnittelua ja palvelutuotantoa, erojakin löytyy.

– Suunnittelussa eletään tietyllä tapaa ideaalimaailmassa. Ratkaisut laaditaan normaalitilanteeseen ja -prosessiin. Tuotantopuolella tapahtuu kuitenkin asioita, joita ei pysty ennakoimaan. Päivittäisten operatiivisten tilanteiden mahdollisimman hyvä hallitseminen on jatkuvasti fokuksessa.

Mähönen on kiertänyt tarkoituksella kenttää kevään aikana.

– Olen nyt ollut kaksi ja puoli kuukautta uudessa työssä, ja lähes puolet siitä ajasta olen ollut maakunnissa, sekä asiakkaiden luona että omissa toimipaikoissamme. 

– Tässä työssä jalkojen pitää pysyä vahvasti ratapihalla. Täytyy tietää, millaista työ siellä oikeasti on ja mitä siellä puhutaan. Vastaavasti omaa viestiä voi viedä helpommin eteenpäin, kun tapaa ihmisiä. Tavoitteeni on jatkossakin olla kentällä niin paljon kuin ajankäyttö suinkin sallii.

Rautatielogistiikan ytimessä

Palvelutuotanto on rautatielogistiikan ytimessä, ja siksi sen kehittämisen pitää Mähösen mielestä olla jatkuvaa.

– Tehokkuuden parantaminen on edelleen yksi tärkeimmistä kehityskohteistamme. Pitää jatkuvasti kysyä, miten asioita voisi tehdä järkevämmin ja kustannustehokkaammin. Tätä työtä on tehty jo vuosikymmenet, ja tullaan tekemään varmasti jatkossakin.

Toinen tärkeä sisäinen kehityskohde on yhteistoiminnan parantaminen kaikilla tasoilla.

– Koko ketjun pitää toimia yhteen, sillä lopulta suunnittelun ja tuotannon prosesseja ei voi erottaa toisistaan. Tätä näkökulmaa aion viedä syvälle tuotantoon. 

Lisäksi investointeja tarvitaan jatkossakin. 

– Iso sähköveturi-investointi on tehty, osin ennakoiden esimerkiksi metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin kehitystä. Dieselvetureiden kilpailutus on käynnissä. Myös henkilöstön kehittämiseen panostamme. Sekä veturinkuljettajien että ratapihahenkilöstön koulutuksessa kaikki mahdolliset rekrytointikurssit ovat aivan täynnä.

Verkkokaupan kautta takaisin logistiikkaan

Kristian Jääskeläinen tuli VR Transpointin suunnittelujohtajaksi elintarviketukku Kesprosta. Siellä hän vastasi digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä.

– Keskityin pääasiassa verkkokauppaan. Kesprolla on Suomen suurin BtoB-verkkokauppa, joka palvelee muun muassa Suomen suurimpia ravintolaketjuja. Me halusimme rakentaa Kesproon alan johtavat digitaaliset palvelut.

Vaikka tukkukauppa ja logistiikka ovat ensi kuulemalta kaukana toisistaan, Jääskeläinen löytää paljon yhtäläisyyksiä.

– Lainalaisuudet ovat loppujen lopuksi aivan samat. Molemmilla aloilla kilpailu on kovaa ja katteet ovat pienet. Niitä ei saa hukata tehottomaan toimintaan.

– Kesprossa korostimme erittäin paljon asiakastyytyväisyyttä ja asiakaslupauksia. Lisäksi panostimme paljon siihen, että tuotimme asiakkaille ratkaisuja. Aivan sama pätee täälläkin.

Jääskeläinen tuli nyt VR Transpointille toista kertaa. Edellisellä kerralla hän vastasi projektipäällikkönä toiminnanohjausjärjestelmä RALLIn kehitystyöstä.

– RALLIn kehitystyössä perehdyin rautatielogistiikkaan perusteellisesti ja kävin läpi asioita, joita pitää kehittää. Nyt pääsen toteuttamaan näitä samoja asioita. Tehtävässä on varmasti riittävästi haastetta, mutta koen myös, että minulla on työhön annettavaa, Jääskeläinen sanoo.

Uudet tilajärjestelyt auttavat

Jääskeläinen kuvailee uuden työn aloitusta sanalla ”vauhdikas”.

– Rautatiekuljetusten kysyntä on ollut kovalla tasolla ja näyttäisi myös jatkuvan samanlaisena loppuvuoden. Tuli yllätyksenä, miten hektinen kevät lopulta oli. Toisaalta se oli parasta mahdollista perehdytystä!

Seuraavaksi Jääskeläinen aikoo keskittyä yhteistyön kehittämiseen sekä palvelutuotannon että myynnin kanssa.

– Lopulta toteutamme asiakkaan parhaaksi yhtä yhtenäistä suunnitelmaa. Emme saa toimia omissa lokeroissamme. Junat, vaunut, ratapiharesurssit – kaikkia niitä tarvitaan, että asiakaslupaus pystytään täyttämään. 

VR muuttaa toukokuussa uuteen pääkonttoriin Pasilaan. Se on Jääskeläisen mielestä erittäin hyvä asia, sillä uudet tilajärjestelyt antavat mahdollisuuksia uudenlaiselle työnteolle.

– Uudessa konttorissa istumme junaliikennöinnin kanssa yhteisessä tilassa. Nyt istumme eri kerroksissa ja aika paksuja kiviseiniäkin on välissä. Jatkossa voimme aiempaa paremmin tehdä yhteistyötä asiakaslupauksen toteuttamiseksi.