Logistiikkadivisioonan kehityspäällikkö Ilkka Anttila.

Perusasiat kehitystyön kärjessä

12.04.2018

Vaikka rautatielogistiikan toimintamallit ovatkin kehittyneet huomattavasti esimerkiksi radio-ohjauksen myötä, rautatielogistiikkaa ei automatisoida aivan lähivuosina, arvioi VR Transpointin kehityspäällikkö Ilkka Anttila. Meneillään oleva kehitystyö keskittyy ennen kaikkea palvelutason, kuljetusvarmuuden ja kuljetustiedon läpinäkyvyyden parantamiseen.

Ilkka Anttila aloitti logistiikkadivisioonan kehityspäällikkönä 21. elokuuta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat divisioonan kehitysvastuut muun muassa strategiatyöhön, toiminnansuunnitteluun sekä erilaisiin kehitysprojekteihin liittyen.

Edellinen työpaikkasi oli Boston Consulting Group. Mitä tehtäviisi kuului siellä?

Työskentelin Boston Consulting Groupissa aluksi konsulttina, sittemmin projektipäällikkönä. Asiakkaani olivat lähinnä perusteollisuuden yrityksiä Suomessa ja muualla Euroopassa. Hankkeet liittyvät muun muassa muutosohjelmiin ja yrityskauppoihin.

Miten kiinnostuit VR Transpointista?

Tämä työ osui aika hyvään risteyskohtaan. Tutustuin Boston Consulting Groupissa läheisesti teollisuuden toimintaan. Lisäksi minulla on taustaa myös logistiikasta, lähinnä järjestelmäpuolelta.

Mitä on ollut työlistallasi VR Transpointissa?

Monenlaisia asioita! Totta kai juoksevia asioita, kuten toiminnan suunnittelu ja strategiaprosessi. Lisäksi meneillään on muutama suurempi asiakasprojekti ja erinäisiä kehityshankkeita sekä kumipyöräpuolella että rautatielogistiikassa.

Mitä ovat mielestäsi suurimmat kehityskohteet logistiikkadivisioonassa?

Isossa kuvassa palvelutason ja kuljetusvarmuuden parantaminen. Aiempien vuosien talouskehitys ei ole ollut erityisen suotuisaa, ja kaluston määrä on mitoitettu sen aikaiseen todellisuuteen. Nyt volyymit ovat nousseet suhdanteiden ja uusien tuotantolaitosten myötä. Yleensä runsauden kanssa on helppo elää, mutta nyt siitä on seurannut tiettyjä haasteita. Meidän pitää pystyä hallitsemaan paremmin omia resurssejamme ja kommunikoimaan proaktiivisesti ja avoimesti ennen kaikkea niissä tilanteissa, joissa meillä on haasteita palvella asiakkaitamme parhaalla tavalla.

Miten asiakaslähtöisyyttä voisi parantaa entisestään?

Kehitettävät asiat liittyvät palvelutasoon, kuljetusvarmuuteen ja läpinäkyvyyteen. Nostaisin esille myös uudentyyppiset palvelukokonaisuudet, joissa tarjoamme asiakkaalle kokonaispalvelua yhdessä kumppaneiden kanssa.

Entä toiminnan läpinäkyvyyttä?

Asiakkaalla pitää olla ajantasainen näkymä siihen, mikä on kuljetusten tilanne. Voimme kehittää edelleen myös kuljetusten palvelutason mittareita ja jakaa tätä tietoa myös asiakkaille. Avoimuus on pelkästään hyvästä!

Millä edellytyksillä rautatie on kilpailukykyinen kuljetusmuoto myös tulevaisuudessa?

Suurin kysymys liittyy rautatieinfran riittävyyteen. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on lisätä merkittävästi rautateiden volyymia niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Volyymien kasvaessa on tärkeää, että huolehditaan ratainfran kapasiteetin kehittämisestä.

Tavaraliikenneoperaattorin näkökulmasta haasteena on yhä tehokkaampien ja joustavampien ratkaisujen luominen. Hyviä esimerkkejä ovat mm. Finnowagon ja muut modulaariset kalustoratkaisut, jotka antavat joustavuutta vaunukapasiteettiin ja entistä laajempia mahdollisuuksia kuljettaa tavaroita rautateitse.

Millaisia mahdollisuuksia näet auto- ja junaliikenteen yhdistämisessä?

Selkeimmät mahdollisuudet liittyvät kaivosprojekteihin, joissa rata ei mene loppuun asti. Lisäksi autot voivat toimia täydentävänä tai häiriötilanteita paikkaavana komponenttina myös muussa liikenteessä.

Rautateiden markkinaosuus tavaraliikenteessä on Suomessa jo nyt poikkeuksellisen korkea. Miten sitä voisi kasvattaa entisestään?

Oleellinen asia on aiemmin mainittu infra. Lisäksi tapahtunee luonnollista kehitystä ja kasvua. On täysin mahdollista, että metsäteollisuus kasvattaa edelleen investointeja Suomeen. Kasvunäkymiä on myös bioenergiassa ja kaivosteollisuudessa. Näihin kaikkiin liittyy kuljettamista, joka sopii luontaisesti rautateille.

Juuri nyt monet uudet digitaaliset teknologiat tekevät tuloaan logistiikkaan. Mitkä ovat niistä tärkeimmät?

Ensin pitää laittaa kuntoon perusasiat. Tärkeää on esimerkiksi peruskuljetustiedon läpinäkyvä ja reaaliaikainen jakaminen. Pidemmällä aikavälillä sähköiset markkinapaikat saattavat myös yleistyä teollisuuden logistiikassa.

Voidaanko rautateiden tavaraliikennettä automatisoida jo lähitulevaisuudessa?

Tähän pitää vastata näin: kyllä ja ei! Maailmalla on jo meneillään pienen mittakaavan kokeiluja linjaliikenteen ja vaihtotöiden etäohjauksesta ja automatisoinnista. Mutta vaikka tekniikkaa on olemassa, hintalappu on korkea. Suomen ratoja, ratapihoja ja lastausjärjestelmiä ei ole suunniteltu automatisointia silmällä pitäen. Olemassa olevien järjestelmien automatisointi on myös usein haasteellisempaa kuin kokonaan uusien Greenfield-investointien toteuttaminen. Täysautomatisoituun tavaraliikenteeseen pääseminen vie aikaa. Toisaalta uutta teknologiaa tulee koko ajan, ja esimerkiksi vaihtotyövetureiden radio-ohjaus on jo merkittävästi muuttanut toimintamalleja aiempaan verrattuna.

Uusiutuvalla sähköllä kulkeva sähkövetoinen liikenne on tehokkuudeltaan ja hiilijalanjäljeltään ylivoimaista verrattuna muihin kuljetusmuotoihin. Uskotko, että näiden tekijöiden painoarvo kasvaa jatkossa?

Aivan varmasti. Esimerkiksi Ruotsissa ympäristöasiat ovat usein suuremmassa painoarvossa kuin meillä, ja niiden merkitys kasvaa myös Suomessa.

Ilkka Anttila:

Ikä: 30 vuotta.

Koulutus: Tuotantotalouden diplomi-insinööri TKK:sta.

Työkokemus: The Boston Consulting Group ja Relex.

Asuinpaikka: Helsinki

Harrastukset: Tennis ja musiikki