Riihimäen uusi kolmioraide on tavaraliikenteen oikorata idästä länteen

20.06.2017

Uuden kolmioraiteen ansiosta Tampereen ja Kouvolan välillä liikennöivien tavarajunien kulku nopeutuu. Liikenne tehostuu merkittävästi, ja rautatierahdille avautuu uusia reittivaihtoehtoja idän ja lännen välillä.

Riihimäen kolmioraide, 1,2 kilometrin pituinen yhdysraide Kouvolan ja Tampereen ratasuuntien välille valmistui toukokuun lopussa. Aikataulun mukainen liikenne kolmioraiteella alkoi 19. kesäkuuta.

Aiemmin Kouvolan ja Lahden välillä kulkevat tavarajunat jouduttiin ajamaan ensin usean vaihteen läpi Riihimäen ratapihalle. Siellä junan kulkusuunta vaihdettiin ja veturi piti siirtää junan toiseen päähän.

Nyt Tampereelta Lahteen tai päinvastaiseen suuntaan kulkevat tavarajunat päästään ajamaan joustavasti ja ilman turhia pysähdyksiä Riihimäen ohi.

Itä ja länsi lähemmäs toisiaan

Uusi kolmioraide tehostaa ja nopeuttaa merkittävästi Itä- ja Länsi-Suomen välistä tavaraliikennettä.

– Jos Kerava–Lahti oli henkilöliikenteen oikorata, tämä on tavaraliikenteen oikorata, hehkuttaa VR Transpointin rautatielogistiikan myynti- ja markkinointijohtaja Tero Kosonen.

Kolmioraide lyhentää kuljetusaikaa Tampereen ja Lahden välillä puolesta tunnista tuntiin.

­– Liikenne nopeutuu ja liikenteen ohjaus on entistä yksinkertaisempaa, koska junat saadaan Riihimäen ohi nopeasti ilman ratapihakäsittelyä.

VR Groupin suunnittelija Jyrki Pussinen korostaa, että uudella kolmioraiteella on myös laajoja, koko kuljetusjärjestelmän toimintaa parantavia vaikutuksia.

­– Tavaraliikenteen yhteensovittaminen pääradan liikenteeseen on nyt entistä joustavampaa. Lisäksi voimme kierrättää entistä suurempaa määrää vaunuja kahden tärkeimmän järjestelyratapihan eli Kouvolan ja Tampereen välillä, koska niiden välillä on nyt suora ratayhteys. Kun vaunujen siirtely nopeutuu, vaunujen tarjonta on entistä paremmin tasapainossa kysynnän kanssa sekä idässä että lännessä.

Uusia reittejä, uusia mahdollisuuksia

Sekä Pussinen että Kosonen uskovat, että uusi nopea yhteys avaa tavaraliikenteelle aivan uusia mahdollisuuksia.

– Kolmioraide on verkollisesti merkittävä asia, koska se tuo itää ja länttä lähemmäs toisiaan. Mitä sujuvammaksi liikenteen saamme, sitä enemmän sille tulee kysyntää, korostaa Kosonen.

– Uuden yhteyden myötä katsomme, löytyykö raiteille uutta potentiaalia tai uusia kuljetusketjuja, joita aiemmin ei ole voitu toteuttaa. Voimme esimerkiksi kuljettaa tavaraa Länsi-Suomesta itäisen Suomenlahden satamiin tai päinvastoin. Jo nyt tietyt satamat ovat tehneet tämänsuuntaisia tiedusteluja, Kosonen sanoo.

Kolmioraiteen ansiosta Länsi-Suomesta on suora ja nopea yhteys Kymenlaakson satamiin, Kouvolan Cargo East -terminaaliin ja itärajan tärkeimmälle raja-asemalle Vainikkalaan. Idän viennille ja transitoliikenteellekin löytyy siis uusia reittejä.

50 junaa viikossa

Riihimäen kolmioraidetta on suunniteltu pitkään. Ensimmäiset suunnitelmat tehtiin vuonna 2004. Sen jälkeen suunnitelmat ovat hieman eläneet kaavavarausten takia. Lopulta raiteelle tuli lyhyt tunneli avoleikkauksen asemasta ja kolmioraide toteutettiin hieman lyhyempänä kuin alun perin ajateltiin.

– Pisimmätkin tavarajunat saadaan kyllä läpi kolmioraiteesta, mutta jos juna joutuu odottamaan Lahden päässä, sen maksimitta on 800 metriä alkuperäisen 925 metrin asemasta, Kosonen selventää.

Kolmioraiteelta tulevien junien lähtöä kohti Tamperetta nopeuttaa kolmas raide, joka on rakennettu radalle jo aiemmin.

Kaiken kaikkiaan kolmioraide tulee todelliseen tarpeeseen. Pussinen laskee, että raidetta käyttää keskimäärin 50 junaa viikossa.

– Kolmioraidetta on odotettu pitkään, ja nyt se on käytössä. Joustavuuden paraneminen on todella iso apu liikenteelle, Pussinen sanoo.

Konkreettisia hyötyjä nähdään heti juhannuksen jälkeen, kun Tampereen ja Jyväskylän välinen rata menee kiinni tunnelitöiden takia. Osaa tavaraliikenteestä Länsi-Suomeen ryhdytään tällöin kierrättämään Kouvolan kautta.

Mikä kolmioraide?

Kolmioraide on kolmion muotoinen raidejärjestely, jossa kolmion jokaisessa kärjessä on vaihteet. Suurin osa kolmioraiteista on rakennettu pääradan ja sivuradan risteysasemille. Junat pääsevät pääraiteen molemmista suunnista sivuradalle suuntaa vaihtamatta. Suomessa kolmioraiteita on 12:lla risteysasemalla.