Pietarsaaren sataman ja Alholman alueen teollisuuden tavaraliikennettä palvelevan Pännäinen–Pietarsaari–Alholma-rataosan sähköistyshanke on saatu valmiiksi. Säännöllinen liikennöinti sähkövedolla käynnistyi 27. maaliskuuta.
Projektissa sähköistettiin rataosa Pännäisistä Pietarsaareen ja siitä edelleen radat Pietarsaaren satamaan ja Alholman teollisuusalueelle. Rataa sähköistettiin yhteensä 14 kilometriä.
Teollisuus- ja satamaraiteistolle sähköistys on rakennettu niin, että koko rataosan junaliikenne ja vaihtotyöt voidaan toteuttaa sähkövetureilla.
Asiakkaat mukana alusta asti
Sähköistys toteutettiin tiiviissä yhteistyössä, jossa olivat mukana Liikennevirasto, UPM, Pietarsaaren satama ja VR Transpoint.
Satama ja UPM vastasivat kustannuksista omalta osaltaan, ja kokonaisuus suunniteltiin ja rakennettiin yhdessä.
UPM:n alueella ja satamassa linjattiin raiteita uudelleen, siirrettiin vaihteita ja ohjattiin kumipyöräliikenteen kulkureittejä uudelleen niin, että junan vienti sähköveturilla onnistuu perille saakka. UPM:n tehdasraiteistolla tehtiin lisäksi muutoksia, jotka mahdollistavat tehokkaamman kokojunaoperoinnin. Raakapuuterminaalilla lastin purkuun jää nyt enemmän aikaa.
Yhdellä veturilla perille saakka
Nyt työ on valmis ja sähkövedon hyödyt alkavat tulla esille.
Junaliikennöinti Pietarsaaren tehdasalueelle on nopeutunut yhteensä noin tunnilla, kun sähköveturia ei enää vaihdeta dieseliin Kokkolassa. Erillisiä vaihtotyövetureitakaan ei enää tarvita. Vaunut voidaan viedä perille saakka ja hakea pois purkuraiteilta linjaveturilla.
UPM:n sellutehtaan tehdaspalvelupäällikkö Sune Junell pitää sähkövetoon siirtymistä erittäin tärkeänä uudistuksena.
– Saamme tehokkuutta liikenteeseen. Sähköistys nopeuttaa kuljetuksia ja luo edellytykset junaliikenteen kasvulle.
Junellin mielestä sähköistys on merkittävä asia myös Pietarsaaren satamalle.
– Sataman mahdollisuudet toimia vientisatamana paranevat. Sähköistys luo ilman muuta edellytyksiä uusien rahtien saamiselle.
”Toimimme kuin allianssissa”
Uudenlainen yhteistyömalli saa kiitosta kaikilta osapuolilta. Työ nopeutui, kokonaiskustannukset pysyivät kurissa ja kaikkien osapuolten näkökulmat tulivat esiin suunnittelun aikana.
– Meidän kannaltamme ratkaisu oli erittäin onnistunut. Yleensä toimimme projekteissa itse päätoteuttajana. Nyt pääroolissa olivat Liikennevirasto ja heidän konsulttinsa, Junell sanoo.
Liikennevirastossa hanketta veti projektipäällikkö Pekka Rautoja.
– Pyrimme aina kuuntelemaan asiakkaita, mutta omalle kohdalle ei ole sattunut näin tiivistä yhteistyötä. Toimimme kuten allianssissa, vaikkei tämä allianssi ollutkaan.
Tiivis yhteistyö alkoi heti sen jälkeen, kun Pietarsaaren radan sähköistyksestä tehtiin budjettipäätös vuonna 2014.
– UPM ja satama olivat mukana alusta alkaen. Teimme nopeasti yhteistyösopimukset, joiden puitteissa sähköistettiin myös UPM:n ja sataman yksityisraiteet. Koko projektin ajan olemme tehneet erinomaisen hyvää yhteistyötä.
Pienellä lisäpanostuksella lisää tehokkuutta
Rautojan mielestä yhteistyökumppanien tarpeet ja toiveet tulivat hyvin esille suunnittelun aikana.
– Asiakkaiden ja VR Transpointin henkilöstöä oli mukana työssä veturinkuljettajasta alkaen. Jokainen ratkaisu optimoitiin tarkasti, koska budjetin rajat olivat tiukat.
VR Transpointissa hanketta vetänyt rautatielogistiikan suunnittelujohtaja Nina Mähönen pitää Pietarsaaressa syntynyttä yhteistyömallia erittäin onnistuneena.
– Pietarsaaren radan sähköistys on hyvä esimerkki onnistuneesta asiakasyhteistyöstä. Kun teemme asioita yhdessä asiakkaiden kanssa, saamme pienellä lisäpanostuksella aikaan kaikkien osapuolten kannalta huomattavasti tehokkaampia ratkaisuja ja valtavan logistiikan tehostumisen pitkällä aikavälillä.
– Jos hanke olisi jätetty tasolle, jossa Liikennevirasto olisi sähköistänyt vain linjaraiteen, kokonaishyödyt olisivat jääneet saamatta. Kun hanke toteutettiin yhdessä loppuun saakka, kaikki hyötyivät, Mähönen painottaa.
Yli 75 prosenttia tavaraliikenteestä sähkövedolla
Sähkövetoisen liikenteen lisääminen parantaa aina rautatielogistiikan energiatehokkuutta ja lisäksi logistiikkaketjun tehokkuutta kokonaisuudessaan.
Nyt sähkövedolla kulkee yli 75 prosenttia tavaraliikenteestä
Nina Mähönen listaa radat, jotka kannattaisi sähköistää seuraavaksi.
– Liikennevirasto ja Porin kaupunki ovat jo tehneet aiesopimuksen Pori–Mäntyluoto-radan sähköistyksestä. Iisalmi–Ylivieska-radan sähköistäminen on tärkeää koko rautatiejärjestelmän kannalta. Kyseessä on pitkä linjaosuus, joka kytkeytyy myös Pietarsaaren liikenteeseen vahvasti, koska rataosan varrelta tuodaan huomattavia määriä raaka-ainetta Alholman tehtaille.
– Muita tärkeitä sähköistyskohteita ovat Hyvinkää–Hanko-rata Hangon satamaan, Turku–Uusikaupunki-rata sekä muita lyhyempiä osuuksia.
Kolmioraide tulossa
Radan sähköistyksen lisäksi Pietarsaaressa on parannettu logistiikan toimivuutta muillakin infrainvestoinneilla.
Pietarsaaren meriväylän syvennys 11 metriin valmistui viime vuonna. Entistä syvempi väylä sallii suuremmat lastikoot. Pietarsaaren satamatie eli kantatie 68 kunnostettiin kaupungin ja ELY-keskuksen yhteishankkeessa.
Vuonna 2016 Pietarsaaren sataman tavaraliikenne kasvoi 10 prosenttia ja päätyi 1 027 000 tonniin. Liikenne kasvoi kaikissa tavaralajeissa, erityisesti sahatavarassa. Liikenteen kasvu on jatkunut alkuvuonna, ja kasvun odotetaan jatkuvan koko vuoden.
Seuraava edistysaskel Pietarsaaressa on Pännäisten kolmioraide. Uuden raiteen avulla etelästä tuleva liikenne saadaan ohjattua Pännäisistä suoraan Pietarsaareen – nyt junat joutuvat ajamaan ensin Kokkolaan ja kääntymään siellä takaisin etelään.
– Kun kolmioraide saadaan toteutettua, saamme täyden hyödyn sähköistyksestä, Sune Junell sanoo.
