Yleistä rautatieliikenteestä

Rautatiejärjestelmä koostuu ratainfrastruktuurista sekä kalustosta ja sen liikennöinnistä. Tämän vuoksi infrastruktuurilla on järjestelmän rakentumisen ja sen ominaisuuksien kannalta erittäin merkittävä osuus.

Infrastruktuuri

Tunnusomaisia piirteitä Suomen rataverkolle ovat muihin eurooppalaisiin rautatieverkkoihin nähden leveä raideleveys (1524 mm), yksiraiteisen rataverkon suuri osuus (yli 90 %) sekä lähes kaikkien ratojen sekakäyttö matkustaja- ja tavaraliikenteen kesken. 

Liikennepaikkojen (ratapihat ja asemat) keskinäinen etäisyys, sivuraiteiden määrä ja niiden sallima junapituus määrittävät rataosan kapasiteetin, koska yksiraiteisella rataverkolla liikennepaikkoja käytetään vastaantulevien junien kohtaamiseen ja samaan suuntaan eri nopeudella ajavien junien ohittamiseen. Ratapihoilla raiteiden pituus ja määrä sekä niiden kytkeytyminen vaihteiden kautta toisiinsa muodostavat raiteistomallin, joka yhdessä turvalaitteiden kanssa määrittää ratapihan toiminnallisuuden ja sitä kautta kustannustehokkuuden.

Kalusto

VR-Konsernin veturit ovat henkilö- ja tavaraliikenteen yhteiskäytössä. Suomessa on käytössä kaksi raskasta sähköveturityyppiä ja kolme dieselveturityyppiä, joita käytetään sähköistämättömillä rataosilla linjaliikenteessä sekä ratapihojen vaihtotöissä.

VR Transpointilla on käytössä rautateiden tavaraliikenteessä tuhansia kotimaisia vaunuja. Lisäksi Suomen rataverkolla on koko ajan noin 3 000-4 000 venäläistä vaunua. Suomalaisia vaunuja ei liikennöidä Venäjän puolelle. Kalustokuvastomme löytyy täältä.

Kilpailukykyinen rautatiejärjestelmä

Kilpailukykyinen rautatiejärjestelmä on tyypillisesti tehokkaimmillaan suurten massojen säännöllisissä kuljetuksissa, joissa liikennöidään mahdollisimman pitkillä kokojunilla. Tehokkaassa kuljetusketjussa välikäsittelyiden määrä on minimoitu ja kuljetusten eräkoko sovitettu mahdollisimman lähelle veturisarjan maksimivetokykyä. 

Rautatiekuljetukset

Tavarajunat on Suomessa jaoteltu kolmeen eri kuljetusjärjestelmään toiminnallisuutensa mukaan. Eri junatyypit palvelevat erilaisia tavaravirtoja.

Asiakasjunat kuljettavat yhden asiakkaan tuotteita lähtöpaikasta määräpaikkaan ilman välikäsittelyjä. Niitä ajetaan yhteysväleillä, joilla on riittävän suuret, tasaiset virrat säännöllisen kulun mahdollistamiseksi. Asiakasjunille pyritään rakentamaan mahdollisimman yksinkertainen toimintamalli, jossa vaunusto kiertää tehokkaasti.

Runkokuljetusjärjestelmä koostuu runkojunista sekä jakelu- ja keräilyliikenteen junista. Järjestelmän avulla hoidetaan kokojunaa pienempien erien vaunuryhmäkuljetukset. Runkokuljetusketjussa vaunuryhmät kootaan lähiverkkojunilla järjestelyratapihoille, joiden väleillä runkojunat niitä kuljettavat. Pienet vaunuryhmäkoot edellyttävät kokojunakuljetuksia enemmän välikäsittelyitä vaunujen uudelleenryhmittelyiden vuoksi. Järjestelmä tähtää yön yli -kuljetusketjujen muodostumiseen.

Raakapuujunat muodostavat oman valtakunnallisen järjestelmän metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksille. Yksi raakapuujuna kootaan maksimissaan kahdelta lähtöalueen kuormauspaikalta keskusasemalle ja ajetaan sieltä suoraan ilman välikäsittelyitä määräasemalle.