Bolidenin Kevitsan kaivoksen kupari- ja nikkelirikasteet ovat kuljetusten kannalta vaativia tuotteita.
Kuutio rikastetta painaa 1 800 kiloa. Kostea rikastemassa juuttuu tai jäätyy helposti kuormatilaan tai kauhakuormaajan kauhaan.
Rikaste ajetaan Sodankylän Kevitsasta Kemin satamaan. Matkaa kertyy lähes 300 kilometriä, eivätkä keliolosuhteetkaan ole aina sieltä helpoimmasta päästä. Kemissä saattaa olla nollakeli, Sodankylässä samaan aikaan 20 astetta pakkasta.
Haasteita siis riittää. Ne on ratkaistu jatkuvaan autoliikenteeseen perustuvalla kuljetusjärjestelmällä, jonka Boliden ja VR Transpoint ovat yhdessä kehittäneet.
12 autoa kahdessa kierrossa
VR Transpoint aloitti Kevitsan liikenteen 1.1.2017.
Rikasteliikenteeseen on varattu 12 autoa. Ne ajavat Kevitsan ja Kemin väliä päivittäin kahdessa kierrossa. Aamun kierrossa ajetaan aina 12 kuormaa, illalla tarpeen mukaan 10–12. Ensimmäinen auto tulee Kevitsaan aamulla viiden aikaan. Viimeinen kuorma Kemiin lähtee klo 19.00.
– Kerromme joka torstai seuraavan viikon kuljetustarpeen VR Transpointin kuljetussuunnittelulle. Kuljetusten määrään vaikuttavat ennen kaikkea tuotantomäärät ja varastotasot, mutta myös Kemin satamaan tulevien laivojen kapasiteetit ja aikataulut, kertoo Bolidenin logistiikkajärjestelijä Aleksi Pyhäjärvi.
Rikasteliikenteessä olevat autot eivät aja lainkaan muuta liikennettä. Ne tulevat Kevitsaan Kemistä, Sodankylästä ja Rovaniemeltä. Tämän järjestelyn ansiosta lastaukset pystytään aikatauluttamaan 15 minuutin välein niin, että autoille ei tule turhia odotusaikoja kummassakaan päässä.
Kuljetusjärjestelmä on hiottu mahdollisimman sujuvaksi.
– Meillä on vakioautot ja vakiokuskit, ja kuljetusjärjestelmä toimii todella hyvin. Ainakaan äkkiseltään en lähtisi muuttamaan yhtään mitään, Pyhäjärvi sanoo.
– Yhteistyö on toiminut hyvin, ja toimii varmasti jatkossakin. Tapaan kuljettajia säännöllisesti, ja he kyllä sanovat, jos on jotain, mitä parantaa. Jos ongelmakohtia on ollut, ne on käsitelty ja ratkottu asiallisessa hengessä.
Tarkasti punnittua
Kevitsaan saapuva auto ajaa ensimmäiseksi ajoneuvovaakaan tarkan tyhjäpainon selvittämiseksi.
Autoissa on kolme konttia, jotka lastari täyttää rikastehallissa kauhakuormaajalla. Jokaisesta kauhallisesta otetaan näyte.
Konttien seinät on valmistettu kylmää vastaan eristävästä materiaalista, johon rikaste ei tartu. Rikaste ei jäädy ajon aikana.
Lastauksen jälkeen auto punnitaan uudelleen. Kuljettaja näkee autonsa tarkan kokonaispainon suurelta näyttöruudulta.
– Painoa ei saa olla kiloakaan liikaa. Ylimääräinen rikaste otetaan aina pois konteista, ja rahtikirjat allekirjoitetaan vasta sen jälkeen, kun paino on varmasti oikea, Pyhäjärvi painottaa.
Autokuljetuksen jälkeen rikaste päätyy Kemin satamaan satamaoperaattorin varastoon. Suurin osa rikasteesta siirretään laivoihin. Lisäksi rikastetta kuljetetaan kaksi kertaa viikossa junalla Harjavaltaan.
Pelastuslaitos mukana turvallisuustyössä
Kuljettajille on järjestetty perehdytystilaisuuksia kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Niiden aikana on käyty läpi muun muassa lastaukseen ja purkuun liittyviä toimenpiteitä ja kuljetusturvallisuutta.
– Turvallisuuteen liittyvät asiat ovat olleet erittäin hyvin esillä yhteisissä tilaisuuksissamme, sanoo Bolidenin palo- ja pelastusasiantuntija Marko Mattila.
Kuljetusturvallisuuden toimivuutta testattiin talvella yhteisessä harjoituksessa, johon osallistui myös pelastuslaitoksen henkilökuntaa. Kuvitteellisessa tilanteessa rikasterekka ajoi ulos tieltä.
– Tilannetta lähdettiin purkamaan alkaen siitä, että kuljettaja soitti hätäkeskukseen. VR Transpointilla on hyvät ohjeet onnettomuuksien varalle, ja kaikki kuljettajat on koulutettu toimimaan ohjeiden mukaisesti.
Myös Lapin pelastuslaitos on mukana turvallisuustyössä.
– Toimin itsekin Sodankylän VPK:ssa. Kävimme palokunnan porukalla tutustumassa rikasterekkaan. Seuraavaksi reitin varrella päivystäville palomestareille menee tietopaketti rikasteliikenteestä ja selkeä toimintaohje onnettomuuksien varalle, Mattila kertoo.
Ennakoivaa ajoa ja kelitietoja
Rikastetta ajetaan Kemiin päivittäin erittäin vaihtelevissa ja joskus vaativissa oloissa.
– Tie on kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta talvikunnossapidossa on parantamisen varaa. Jaatila–Keminmaa-osuus on ollut pinnaltaan huonokuntoinen, Mattila sanoo.
Kevitsasta liikkeelle lähtevät ajoneuvoyhdistelmät ovat pitkiä ja painavia. Niitä on ajettava huolella ja ennakoivasti, korostaa VR Transpointin liikennepäällikkö Juha Haapanen.
– Yllättäville tilanteille emme voi mitään, mutta omalla toiminnallamme voimme aina parantaa turvallisuutta ennaltaehkäisevästi. Meillä on hyvät yrittäjät, ja heidän kanssaan on tehty yhdessä kalustoon ja turvallisuuteen kohdistuvaa kehitystyötä.
Kaikissa autoissa on seurantalaitteet. Jos huomataan, että auto on pysähtynyt epätavalliseen paikkaan, kuljettajalle voidaan soittaa ja kysyä onko kaikki hyvin.
Kuuteen autoon on lisäksi asennettu Ilmatieteen laitoksen mittauslaitteet, jotka mittaavat tienpinnan kitkaa, lämpötilaa ja olomuotoa.
Mittalaitteet ovat osa Ilmatieteen laitoksen Arktiset rekat -tutkimushanketta. Sen tavoitteena on testata uusia sääpalveluja, joilla tieliikenteen turvallisuutta voidaan parantaa.
Autojen mittaustiedot välitetään Ilmatieteen laitokselle, tienpitäjälle ja lisäksi kaikkiin Kevitsan ja Kemin välillä liikkuviin rikeasteautoihin. Kuljettajat näkevät mittaustiedot reaaliajassa ajoneuvopäätteestään. He saavat tarkan tiedon muun muassa siitä, milloin tienpinta alkaa muuttua vaarallisen liukkaaksi.
– Talven kanssa me pärjäämme, mutta nollakeli on aina haastavin. Nyt ajokeli on tiedossa kilometrin tarkkuudella, Haapanen sanoo.
