– Viimeisen kolmen vuoden aikana palaset ovat loksahdelleet tosi hyvin kohdalleen. Olemme löytäneet erittäin hyvän synergian työnantajan ja työntekijöiden kesken, sanoo työsuojeluvaltuutettu Pasi Hannula, joka toimii myös rautatielogistiikan valtakunnallisen turvallisuustiimin puheenjohtajana.
– Asioita edistetään ja toteutetaan rohkeasti. Koko organisaatio toimii nyt turvallisuus edellä.
Ratkaisukeskeistä turvallisuustyötä
VR Transpointin turvallisuustyössä tehtiin iso muutos muutama vuosi sitten, jolloin perinteisen linjaorganisaation rinnalle perustettiin viisi alueellista turvallisuusryhmää sekä valtakunnallinen turvallisuustiimi. Kesällä 2019 ryhmien kokoonpanoissa vahvistettiin entisestään kenttähenkilöstön roolia.
Kaakkois-Suomen työsuojeluvaltuutettuna toiminut Hannula sai sekä turvallisuustiimin että alueellisten turvallisuusryhmien vetovastuun kesäkuussa 2019.
– Raameiksi sain ainoastaan sen, että toiminnasta pitää saada työntekijälähtöistä ja tehokasta. Se sopi minulle paremmin kuin hyvin, sillä olen aina ollut sitä mieltä, että paras tieto monestakin asiasta on ihmisillä, jotka tekevät päivittäistä operatiivista työtä.
”Jos noudattaa sääntöjä ja on huolellinen, pääsee jo pitkälle”
Hannulan mielestä työturvallisuutta ovat vieneet eteenpäin myös erilaiset turvallisuuskampanjat. Esimerkiksi ”Pidetään Jouni nollilla” -turvallisuuskampanjan avulla on pyritty ennaltaehkäisevästi vaikuttamaan sattuviin työtapaturmiin, herättelemään työntekijöitä miettimään omia toimintatapojaan sekä muistuttelemaan, mihin riskinotto pahimmillaan saattaa johtaa. Ratapihatyöntekijät esiintyvät turvallisuuskampanjoissa avoimesti omilla kasvoillaan ja omalla äänellään.
– Henkilöstö kentällä ottaa asian omakseen, koska esiintyjinä on tuttuja kollegoita. Mitä useampi antaa omat kasvonsa turvallisuustyölle, sitä vakuuttavampaa se on. Lisäksi kampanjoissa on ollut vahva sanoma, Hannula sanoo.
Jouni on pysynyt nollilla
”Pidetään Jouni nollilla” -kampanjassa esiintyi Kotkassa työskentelevä vaihtotyönjohtaja ja työnopastuksen yhdyshenkilö Jouni Kylmälä, jonka mukaan koko kampanja oli nimetty. Jouni on pysynyt tämän vuoden ajan nollilla, ja niin ovat pysyneet hänen kollegansakin. Työtapaturmilta ei kuitenkaan ole ihan kokonaan vältytty, vaan joitakin tapauksia on voitu hoitaa korvaavalla työllä, mikä osoittaa, että vakavimmilta vammoilta on onneksi vältytty.
Työnopastuksen yhdyshenkilönä Kylmälä on liikkunut monilla Etelä-Suomen ratapihoilla puhumassa turvallisuudesta. Hän oli varsin tunnettu mies ennen kampanjaakin, ja varsinkin sen jälkeen.
”Kampanjaa pidettiin uskottavana, ja se herätti myös keskustelua”
– Työpaikkoja kun kiertelee, aina löytyy jutunjuurta. Lämminhenkistä kuittailua kuulee joka paikassa, mutta sitä nyt tulisi varmasti muutenkin, Kylmälä naurahtaa.
Hän on huomannut, että kampanja on otettu hyvin vastaan.
– Kampanjaa pidettiin uskottavana, ja se herätti myös keskustelua.
Kontiomäellä vaihtotyönjohtajana työskentelevä Miia Mörönen on seurannut Jounin ja kampanjan muiden esiintyjien viestejä etupäässä työpaikan infomonitorilta.
– Tärkeitä asioita nostettiin esille. Vahinkoja sattuu, mutta nyt kerrottiin selvästi, miksi niitä sattuu.
Mörösen mielestä oli erinomainen asia, että turvallisuuskampanjoissa on ollut mukana ratapihatyöntekijöitä eri puolilta Suomea. Hän on huomannut, että toiminta ratapihoilla on jo muuttunut kampanjan aikana.
– Entistä vähemmän oletetaan, että asiat ovat kunnossa. Sen sijaan varmistetaan, että ne todella ovat kunnossa. Ja jos itse huomaa asioita, joita voisi tehdä turvallisemmin, pitää saada suunsa auki ja tehdä ehdotuksia. Rohkaistuin itsekin tuomaan ilmi omia havaintojani, Mörönen sanoo.
Mörösellä ja Kylmälällä on selkeä käsitys siitä, miten työtapaturmat vältetään jatkossakin.
– Rautatie on siinä mielessä selkeä työympäristö, että säännöt ja raamit ovat tarkat. Jos noudattaa sääntöjä ja on huolellinen, pääsee jo pitkälle, Kylmälä sanoo.
– Ollaan tarkkaavaisia ja käytetään kaikkia aisteja. Katsellaan ja kuulostellaan koko ajan, mitä ympärillä tapahtuu, täydentää Mörönen.
Vaihtotyönjohtajana Kontiomäellä työskentelevä Miia Mörönen on huomannut, että toiminta ratapihoilla on muuttunut kampanjan aikana.
Alueellista ja valtakunnallista työtä
Rautatielogistiikan alueelliset turvallisuusryhmät keskittyvät työssään oman alueensa sisäisiin asioihin, joita voi nopeasti kehittää ja viedä eteenpäin.
– Tärkeintä on se, että henkilöstö kentältä pääsee tuomaan esille omia havaintojaan. Kokouksissa käsitellään mahdollisimman paljon ratkaisuehdotuksia, ei pelkkiä epäkohtia, Hannula sanoo.
Valtakunnallinen turvallisuustiimi ohjaa ja koordinoi alueellisten ryhmien toimintaa ja käsittelee koko rautatielogistiikkaa koskettavia asioita.
– Puutumme isoihin, selkeästi yhteenkuuluviin asioihin ja viemme ne eteenpäin. Tiimi tuottaa myös ratkaisuesitykset. Tämä on ollut hyvä toimintamalli.
Turvallisuustiimin työ ei noudata hierarkiaa, ei myöskään jäykkiä organisaatiorajoja. Tieto kuitenkin kulkee koko organisaatiossa kaikkiin suuntiin.
– Olen mukana turvallisuuden johtoryhmässä ja teen tarvittavat raportit. Toiminta on tuottavaa ja rehellistä, eikä turhaa byrokratiaa ole rasitteena. Koko konsernissa rajapintoja rikotaan päivittäin. Teemme yhteistyötä liiketoimintojen välillä ja koko konsernin tasolla.
Positiivista sisäistä valvontaa
Ajoittain turvallisuustiimiläiset jalkautuvat ja tekevät itsekin turvallisuushavaintoja.
– Välillä ilmoitamme tulostamme, välillä emme. Menemme työntekijöinä työntekijöiden joukkoon ja käymme avointa keskustelua. Jos huomaamme, että työsuorituksessa luistetaan tai infrassa, ohjeissa tai työvarusteissa havaitaan puutteita, otamme asian esille ja alamme työstää ratkaisuehdotuksia.
Jalkautumisessa on tärkeää luottamuksellisuus.
– Vahingossakaan ei saa lähteä raporttia, jossa työntekijät mainittaisiin nimellä. Havainnot eivät saa koskaan henkilöityä.
Hannulan mielestä ratkaisukeskeisessä ajattelussa on kehitytty äärettömän paljon.
”Turvallisuutta varmistetaan koko ajan etupainotteisesti”
– Aiemmin keskityimme etsimään epäkohtia. Nyt on opeteltu kirjaamaan myös positiivisia havaintoja, jotka sitten jaetaan ympäri rataverkkoa muille liikennepaikoille.
– Kaikkialla on toki parannettavaa, mutta haluamme ennen kaikkea kannustaa työntekijöitä turvalliseen ajattelumalliin, riskinoton välttämiseen, havaintojen tekemiseen, varhaiseen puuttumiseen ja työkaverista välittämiseen, Hannula tiivistää.
Moni asia on jo muuttunut
Turvallisuustiimin ja turvallisuusryhmien toimintamallit ovat löytyneet ja vakiintuneet matkan varrella. Yhdessä toimien ne ovat jo saaneet aikaan monia muutoksia.
– Monia henkilöstön esille nostamia asioita on saatu vietyä eteenpäin. Lukkoja on avattu organisaation kaikilta tasoilta – enää ei mietitä kenen vastuulla asia mahtaa olla, eikä vastuuta myöskään pakoilla. Nyt puhutaan asioista suoraan, nostetaan epäkohdat esille ja hoidetaan ne kuntoon. Myös henkilöstö on rohkaistunut ottamaan vastuuta.
Hannulan havaintojen mukaan eräs suurimmista työturvallisuutta parantaneista tekijöistä on ollut riskinoton välttäminen kaikissa tilanteissa.
– Nykyisin mennään aina turvallisuus edellä, ja turvallisuutta varmistetaan koko ajan etupainotteisesti. Tehdään riskien arviointeja ja varmistetaan, että liikennöintiketju on toimiva ja turvallinen.
Digitaalisia työkaluja tulossa
Uusia ideoita syntyy Hannulan mukaan lähes päivittäin.
– Kehittelemme koko ajan parannuksia kypäriin, valaisimiin ja silmien suojaukseen. Uudet tukevat kengät olivat iso harppaus. Aiemmin nilkkavammat olivat meidän yleisimpiä työtapaturmiamme. Nyt ne on saatu nollaan. Uutta ovat myös LED-valot, joita on mahdollista käyttää, kun vaunuja työnnetään ratapihalla.
Työturvallisuutta voi Hannulan mukaan parantaa myös uusilla digitaalisilla menetelmillä.
– Turvallisuushavainnoista voi jo ilmoittaa mobiililaitteella. Vuodenvaihteessa saamme käyttöön uuden järjestelmän. Jos esimerkiksi ratapihatyöntekijä huomaa, että liian lähellä kiskoja on kontti, siitä voi ottaa kännykällä kuvan, joka lähtee nopeasti sovelluksen avulla eteenpäin esimiehelle.
– Tutkimme myös mobiililaitteiden Man down -sovelluksia, jotka varoittavat yksin työskentelevän työntekijän kaatumisesta ja mahdollisesta tajuttomuudesta. Jos ne toimivat oikeasti, ne voivat lisätä turvallisuutta.
Rautatielogistiikan työtapaturmien määrässä on jo pitkään ollut laskeva suuntaus. Miten varmistetaan, että se kestää?
– Turvallisuuden kehittämisen pitää jatkua. Riskien arviointeihin pitää panostaa, koska niiden avulla voimme varmistaa etukäteen, että työ on turvallista. Lisäksi meidän pitää olla viestinnässämme avoimia joka suuntaan. Meidän pitää kertoa myös asiakkaille ja yhteistyökumppaneille, että tavoitteena on jatkossakin olla toimija, jolla ei ole työtapaturmia.
– Sisäisesti toivon kaikilta avointa rehellistä keskustelua ja asioiden ylös nostamista. Vain näin toimien pystymme viemään asioita eteenpäin, Hannula painottaa.
