Logistiikassa pieni parannus voi saada aikaan suuren muutoksen.
Kun Väylävirasto kunnosti viime vuonna Hangon ratapihalta Ulkosatamaan johtavan kahden kilometrin mittaisen radan, SSAB:lle avautui uusi merkittävä vientiväylä Kiinan markkinoille.
Aiemmin SSAB käytti teräksen vientikuljetuksiin konventionaalisia laivauksia Hangon Länsisatamasta. Nyt yhtiö pystyy hyödyntämään Länsisataman sekä Ulkosataman tiheärytmistä RoRo-liikennettä.
– Olemme nostaneet laivausten frekvenssiä merkittävästi. Vientikuljetuksemme lähtevät nyt neljä kertaa viikossa Eurooppaan ja kerran viikossa Kiinaan. Toimitukset asiakkaille ovat nopeutuneet selvästi, kertoo SSAB:n Seppo Tervonen.
Frekvenssin nopeutuminen on poistanut välivarastoinnin tarpeen. Aiemmin teräskelat piti tuoda satamaan odottamaan laivan tuloa. Nyt junat tulevat satamaan aamulla kuudelta, ja yhdeksään mennessä ne on purettu junasta ja laivan lastaus voi alkaa.
– Tavaraa ei makuuteta lähtö- eikä määräsatamassa, mikä on tietysti hyvä asia kuljetusketjun kustannusten kannalta.
Toimintamallin muutoksen myötä SSAB:n junaliikenne Hankoon kasvaa noin neljänneksellä.
– Vuonna 2019 tulemme kuljettamaan Hangon kautta noin 300 000 tonnia terästä. Jatkossa määrä voi kasvaa vielä huomattavasti, koska uusi toimintamalli palvelee hyvin useita markkinoita etenkin Euroopassa, Tervonen arvioi.
Kehitystyön perustana yhteinen visio
Pääosa teräksestä tulee Hankoon SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalta, mutta myös yhtiön muilta tuotantolaitoksilta.
– Yhteistyössä VR Transpointin kanssa olemme rakentaneet päivittäisen, erittäin hyvin toimivan syöttöliikenteen. Aiomme tuoda Hankoon terästä koemielessä myös Raahesta.
SSAB on tehnyt VR Tranpointin kanssa erittäin läheistä yhteistyötä jo vuosien ajan. Millä edellytyksillä yhteistyö toimii?
– Tärkeintä on avoin keskustelu mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä yhteisten tavoitteiden löytäminen. Silloin voidaan luoda yhteinen pitkän ajan visio ja tätä kautta hallita tarvittavat toimintamallin muutostarpeet ja investoinnit. Silloin kumpikin voi saavuttaa jotain.
Yhteistyö toimii hyvin myös kuljettajan näkökulmasta tarkasteltuna.
"Tärkeintä on avoin keskustelu mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä yhteisten tavoitteiden löytäminen."
– Pitkäaikainen ja luottamuksellinen suhde antaa hyvät mahdollisuudet uusien toimintamuotojen kehittämiselle, sanoo VR Transpointin avainasiakkuuspäällikkö Kimmo Kadenius.
Tavoitteena kokonaistehokkuus
SSAB:n logistiikkaketjuissa on aina useita osapuolia. Tavoitteena on saada ketjut toimimaan kokonaisuudessaan mahdollisimman tehokkaasti.
– Pyrimme parantamaan reaaliaikaisen tiedon saatavuutta kuljetusketjuissa ja tarkentamaan resurssien allokointia. Silloin resursseja ei ylimitoiteta tai alimitoiteta. Lisäksi aiomme tuoda asiakkaille näkyvyyden tehtaalta heidän varastoonsa asti, Tervonen suunnittelee.
Tavoitteena on myös kuljetusten ympäristövaikutusten vähentäminen.
– Tehokkaimmat ratkaisut ovat myös ympäristön kannalta parhaita. Energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen on aina järkevää sekä kuljetustalouden että ympäristön kannalta.
SSAB käyttää säännöllisesti useita satamia.
– Yhden sataman malliin emme voi mennä. Hangon lisäksi käytämme säännöllisesti omaa vientisatamaamme Raahessa. Jonkun verran laivaamme Oulusta, Turusta ja Helsingistä.
Tervonen arvioi, että Hangon merkitys SSAB:lle on kasvamassa.
"Tehokkaimmat ratkaisut ovat myös ympäristön kannalta parhaita."
– Sataman sijainti on määrätyssä mielessä Suomen paras. Hangosta on Suomen lyhin merimatka Eurooppaan. Jäistä ei ole ollut ongelmaa moniin vuosiin, ja koska satama sijaitsee avomeren äärellä, on luotsausmatka lyhyt. Hangon kautta pääsee useille eri markkinoille joko päivittäisillä tai viikoittaisilla lähdöillä.
Toiveena Hangon radan sähköistys
Hangon Satamalle vuosi 2018 oli kaikkien aikojen paras, kertoo Hangon Satama Oy:n toimitusjohtaja Anders Ahlvik.
– Kokonaisvolyymi nousi ensimmäisen kerran yli viiden miljoonaa tonnin. Yksikköliikenne kasvoi erittäin hyvin, autojen maahantuonti säilyi edellisvuoden tasolla ja metsäteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi jonkun verran.
Myös alkaneen vuoden näkymät ovat Hangon Satamalle suotuisat. Kasvu on jatkunut merkittävänä.
Ahlvikin mielestä liikennemäärät ovat jo sitä luokkaa, että rata pitäisi ehdottomasti sähköistää.
– Sähköistämätön rata heikentää kilpailukykyämme ja nostaa teollisuuden kuljetuskustannuksia, Ahlvik sanoo.
VR Transpointin Kimmo Kadenius muistuttaa, että sähköistys lisäisi selvästi radan tehoa.
– Pystyisimme kasvattamaan junien kokoa ja painoa. Samalla paranisi liikenteen kustannustehokkuus.
Myös SSAB kuuluu sähköistyksen kannattajiin.
– Teollisuus tervehtisi investointia ilolla. Jos sähköistys toteutetaan, mekin pystymme siirtämään kuljetuksiamme maanteiltä kiskoille. Se vähentäisi paitsi päästöjä, myös Etelä-Suomen ruuhkaisten teiden kulutusta. Olen vakuuttunut, että sähköistys toteutetaan tulevalla hallituskaudella varsinkin nyt, kun liikennemäärät Hankoon ovat kasvussa SSAB:n lisäksi myös muiden viejien toimesta, Seppo Tervonen sanoo.
Megajuna vauhdissa
SSAB kuljettaa päivittäin teräskeloja Raahesta Hämeenlinnaan Megajunaksi nimetyllä junalla, joka pystyy kuljettamaan yhdellä kertaa 3 800 tonnia terästä.
Kahden sähköveturin vetämässä junassa on 52 vaunua. Kyseessä on painavin Suomen radoilla liikkuva kotimainen tavarajuna.
– Megajuna on hyvä esimerkki hyvin suunnitellun yhteistoimintamallin tehokkuudesta ja joustavuudesta. Juna on toiminut erinomaisesti. Lisäksi olemme pystyneet vähentämään merkittävästi ruuhkaisella pääradalla liikkuvien junien määrää. Ennen Megajunan käyttöönottoa Raahen ja Hämeenlinnan välisessä liikenteessä tarvittiin päivittäin kaksi junaa, sanoo Seppo Tervonen.
Megajuna – massaltaan suurin kotimainen tavarajuna
Megajuna – massaltaan suurin kotimainen tavarajuna from VR Group on Vimeo.
