Kun logistiikka ratkaisee

Vainikkalan raja-asemalla on kahteen osaan jaettu laaja ratapiha, joka ottaa vastaan Venäjältä tulevat junat ja luovuttaa Suomesta lähtevät junat Venäjän rataverkolle.

Vainikkalan raja-asemalla on kahteen osaan jaettu laaja ratapiha, joka ottaa vastaan Venäjältä tulevat junat ja luovuttaa Suomesta lähtevät junat Venäjän rataverkolle.

Tiivistä yhteistyötä VR Transpointin ja RZD:n välillä

20.4.2021

VR Transpointin ja RZD:n yhteisiä tavoitteita ovat muun muassa kuljetusprosessin tehostaminen ja idänliikenteen kuljetusketjujen entistä tarkempi hallinta yhdessä asiakkaiden kanssa.

Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne täytti 150 vuotta vuonna 2020.

– On erityisen mukava todeta, että kaikki nämä vuodet maidemme rautatiet ovat kehittyneet tiiviissä yhteistyössä, sanoo Venäjän rautateiden eli RZD:n 1. varapääjohtaja Sergei Pavlov, joka vastaa RZD:n kansainvälisistä suhteista ja kansainvälisen liikenteen kehittämisestä.

 VR Transpointin johtaja Martti Koskinen muistuttaa, että yhteistyön tavoitteena on taata rautatielogistiikan asiakkaille mahdollisimman sujuvat rajan ylittävät kuljetukset.

– Tämän tavoitteen edistämiseksi työskentelemme tiiviisti monella eri tasolla. Kaiken kaikkiaan yhteistyömme on suunnitelmallista, järjestelmällistä ja tavoitteellista, Koskinen painottaa.

Tärkeimmät linjaukset ja kehityskohteet käsitellään vuosittain pidettävässä johdon kokouksessa. Päätöksiä valmistelevat ja toteuttavat erilliset työryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti.

Operatiivisella tasolla yhteistyö rajan yli on päivittäistä – aiheet vaihtelevat pitkistä kehityshankkeista yksittäisen kuljetuksen sujumiseen saakka.

– Vakiintuneet työtavat ja tutut yhteishenkilöt rajan kummallakin puolella nopeuttavat asioiden hoitoa. Tiiviin RZD-yhteistyömme avulla pystymme tarjoamaan omille kuljetusasiakkaillemme monipuolisen tiedon rajaliikenteestä, muun muassa ennakkotiedot ja ennusteet vaunujen saapumisesta rajalle, Koskinen sanoo.

Täsmällisyyttä rajaliikenteeseen

RZD:n ja VR Groupin johdon viimeisin yhteinen kokous järjestettiin videoyhteyden välityksellä joulukuussa 2020. Rautatielogistiikassa tärkeäksi kehitystyön alueeksi nostettiin kuljetusprosessin tehokkuuden lisääminen. Keskeisessä osassa ovat Vainikkalan ja Buslovskajan raja-asemat.

”Liikenne ylittää rajan entistä sujuvammin”

Vainikkalan raja-asemalla on kahteen osaan jaettu laaja ratapiha, joka ottaa vastaan Venäjältä tulevat junat ja luovuttaa Suomesta lähtevät junat Venäjän rataverkolle. Liikenteen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että junat ovat ratapihalla vain sen ajan mitä raja- ja tullimuodollisuudet vaativat.

– Vainikkalassa ja Buslovskajassa on jo tehty toimenpiteitä, joiden ansiosta liikenne ylittää rajan entistä sujuvammin. Liikennettä rajan yli säädetään volyymin mukaan niin, että junat eivät ruuhkaudu ja ratapihalla on aina riittävät resurssit, Koskinen kertoo.

Huomiota kiinnitetään myös rajaliikenteen täsmällisyyden parantamiseen.

– Systemaattinen seuranta ja nopea korjaustoimiin ryhtyminen ovat parantaneet rajajunien täsmällisyyttä merkittävästi jo vuonna 2020, Pavlov sanoo.

Tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla päivitettiin ja hyväksyttiin RZD:n ja VR Groupin yhteinen tavarajunien vastaanotto- ja luovutusmenettely. Pavlovin mukaan se nopeuttaa tavarajunien luovutusta entisestään Suomen ja Venäjän välisillä rajanylityspaikoilla.

Kehitystyön agendalla on myös koko kuljetusketjun entistä tarkempi ohjaaminen yhdessä asiakkaiden kanssa.

Venäjältä Suomeen tulevissa kuljetusketjuissa on pääpiirteissään neljä osapuolta: tavaran lähettäjä Venäjällä, RZD, VR Transpoint ja vastaanottaja Suomessa. Kehityshankkeita käsitellään tarvittaessa kokouksissa, joissa kaikki osapuolet ovat edustettuina.

– Meidän täytyy yhdessä pitää huolta siitä, että koko ketju on sujuva ja asiakastarpeet huomioon ottava, Koskinen sanoo.

Kehityksen kärjessä

Toimintaa raja-asemilla on nopeuttanut myös prosessien yhteinen digitalisointi. RZD ja VR Transpoint ovat jo pitkään kehittäneet paperittomia kuljetuksia Venäjän ja Suomen välisessä liikenteessä. Näkyvin saavutus on sähköinen rahtikirja, joka otettiin tuotantokäyttöön vuonna 2018.

– Asiakkaat ovat ottaneet palvelun hyvin vastaan. Se kertoo, että sähköinen rahtikirja todella toimii, Koskinen sanoo.

 ”Olemme onnistuneet säilyttämään paperittomien kuljetusten kehitysvauhdin" 

Suomeen tulevasta liikenteestä hoidetaan sähköisillä rahtikirjoilla suurin osa, Venäjälle menevästä liikenteestä noin puolet.

– Olemme onnistuneet säilyttämään paperittomien kuljetusten kehitysvauhdin. RZD ja VR pitävät edelleen kärkipaikkaa kansainvälisen tavaraliikenteen innovatiivisten teknologioiden kehittämisessä ja toimivat esimerkkinä muille kuljetusreiteille, Pavlov sanoo.

Syyskuussa 2020 otettiin käyttöön sähköinen passitus. Tarvittavat tulliasiakirjat muodostetaan ja siirretään Venäjän tulliin automaattisesti.

– Tämä ensimmäistä kertaa käytössä oleva teknologia nopeuttaa kuljetusta ja tekee kuljetusprosessista entistä kätevämmän sekä asiakkaalle että kuljetusyhtiölle. Ratkaisu toimii prototyyppinä, jonka käyttöä laajennetaan vuosina 2021–2022 myös muille reiteille, Pavlov sanoo.

IT-teknologian kehittämistä jatketaan tänä vuonna.

– Yhteinen kehitystyömme mahdollistaa kokonaisvaltaisen sähköisen palvelun tarjoamisen ulkomaankaupan toimijoille. Tavoitteena on päästä sähköisten rahtikirjojen käytössä vähintään 90 prosentin tasolle Venäjä–Suomi-suunnassa ja jatkaa paperittomien teknologioiden kehittämistä myös transitokuljetuksissa, Pavlov sanoo.

Konttiliikenteestä haetaan kasvua

Suomen ja Venäjän välisen rautatielogistiikan volyymi kasvoi vuonna 2020 viisi prosenttia ja päätyi 16 miljoonan tonniin. 

Pavlov odottaa liikenteen jatkavan kasvuaan myös tänä vuonna.

– Kuljetusvolyymeja on ylläpidettävä perinteisillä toimintamalleilla. Lisäksi markkinoille on tuotava uusia logistiikkatuotteita. Näemme suurta potentiaalia erityisesti konttien transitokuljetusten kasvattamisessa, Pavlov sanoo.

Konttiliikenteessä nähdään potentiaalia erityisesti Suomesta ja muista Pohjoismaista Kiinaan suuntautuvissa kuljetuksissa. Kuljetusaika Pohjoismaista Kiinaan on huomattavasti lyhyempi kuin meriliikenteessä.