Usein kysyttyä täsmällisyydestä

Miksi junat ovat myöhässä?

Valtaosa VR:n junista kulkee aikataulussaan ympäri vuoden. Myöhästymiset ovat tavallisesti yksittäisiä ja häiriöt lyhytkestoisia.

Myöhästymisistä lähes puolet johtuu rataverkosta ja sen kunnosta, kuten vaihdevioista, sähköratalaitteiden vioista ja ohjausjärjestelmän vioista. Myös ratatyöt aiheuttavat myöhästymisiä. Rataverkosta vastaa Liikennevirasto.

Kolmannes häiriöistä on seurausta kalustovioista, junan valmistelun häiriöistä ja henkilöstöön liittyvistä asioista. Niistä vastaa VR.

Lisäksi myöhästymisiä aiheuttavat ulkopuoliset tekijät, kuten onnettomuudet, ilkivalta ja poikkeuksellisen vaikeat sääolot.

Suomen rataverkko on 90-prosenttisesti yksiraiteinen, mikä on yksi suurimmista haasteista täsmällisyyden näkökulmasta. Pienikin häiriö yhdessä paikassa heijastuu nopeasti koko Suomen junaliikenteeseen. Pahimpana liikenteen pullonkaulana on ollut Helsingin ratapiha, joka ei varsinkaan vaikeissa talviolosuhteissa ole pystynyt palvelemaan nykyistä junamäärää.

Yllättääkö talvi jälleen VR:n?

Talvi ei yllätä meitä, mutta vuodenaika on haasteellinen junaliikenteelle. Työ täsmällisyyden eteen on VR:llä jatkuvaa, ja teemme parhaamme sen eteen, että junat kulkevat täsmällisesti myös talvella. Työtä tehdään yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa.

Varautumistoimista huolimatta odotettavissa on päiviä, jolloin junaliikenteessä on häiriöitä ja myöhästymisiä haastavien sääolosuhteiden vuoksi. Teemme kaikkemme vähentääksemme häiriöitä ja niistä koituvia haittoja.

Lehtiä raiteilla – juna myöhässä?

Lehtikeli on lumen ja jään lisäksi yksi haastavimmista keliolosuhteista rautatieliikenteelle. Lehtikeli syntyy, kun puista putoavat märät lehdet laskeutuvat kiskoille, jossa ne liiskantuvat junien pyörien alla vähentäen kiskon pitoa merkittävästi.

Lehtien putoamista raiteille on mahdotonta estää, mutta lehtikeleihin voidaan onneksi varautua. Vetureissa on hiekkasäilöt, joista puhalletaan paineilmalla hiekkaa pyörän eteen kiskoille.

Syksyisin käynnistetään veturien hiekoituskampanja, jossa varmistetaan hiekoituslaitteiden toiminta ja hiekan riittävyys. Lisäksi joillain risteysasemilla tehdään ylimääräisiä henkilöstövarauksia, jotta apukalustoa saadaan tarvittaessa nopeasti liikkeelle.

Mitkä ovat junaliikenteen suurimmat ongelmat talviaikana?

Lumi ja jää kertyvät junan alustan rakenteisiin – teleihin ja jarrulaitteisiin. Lisäksi ne aiheuttavat ovivikoja ja ongelmia junien kytkentälaitteissa, joilla vaunut kiinnitetään toisiinsa. Varikkotilojen koko sulatuskapasiteetti on käytössä vaikeissa talviolosuhteissa.

Rataverkon osalta häiriöitä aiheuttavat vaihdeviat ja liikenteenohjauslaitteiden häiriöt. Tuiskulumi voi pakkautua vaihteiden kielien väliin, ja ongelmia voi esiintyä myös vaihteiden lämmityksessä. Rataverkosta ja sen kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.

Mitä VR on sitten tehnyt, jotta junat kulkisivat paremmin?

VR tekee jatkuvasti töitä junaliikenteen täsmällisyyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Yhteistyötä tehdään Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa.

Viime vuosina esimerkiksi Helsingin ratapihan ruuhkaa on helpotettu uusilla liikennöintimalleilla ja ratapihalle on varattu vapaita raiteita häiriötilanteiden varalta.

Häiriötilanteiden ratkaisemiseksi on tehty kokonaan uudet sähköiset häiriöohjeet. Helsinkiin ja Tampereelle on myös varattu ylimääräistä junakalustoa ja henkilökuntaa. Olemme lisäksi varanneet työntekijöitä kaluston lumien poistoon.

Koko junakalusto tarkastetaan ja huolletaan talven varalle. Kaluston kunnossapidon käytäntöjä on myös uusittu ja tehostettu, minkä vuoksi junat kestävät teknisesti paremmin talven haastavat olosuhteet. Junia voidaan sulattaa Helsingin ja Oulun varikoilla sekä vetureita myös Kouvolassa ja Tampereella. Sulatustoimintaa on lisäksi tehostettu varikkohallien käytön suunnittelulla.

Junatarjontaa koskevat valmius- ja liikennöintisuunnitelmat on päivitetty. Suunnitelmissa on muun muassa määritelty, mitkä junavuorot karsitaan pois vaikeissa olosuhteissa liikenteen toimivuuden takaamiseksi.

Lisäksi VR:llä on käynnissä useita pidemmän aikavälin hankkeita, jotka valmistuttuaan parantavat junaliikenteen täsmällisyyttä.

Onko VR:n kalusto on niin vanhaa, ettei se kestä talvia?

Junat kestävät kauan – ne ovat käytössä keskimäärin 40 vuotta ja yhdellä junalla ajetaan noin 320 000 kilometriä vuodessa. Tämä on seurausta onnistuneesta kunnossapidosta. Olemme tehostaneet kalusto kunnossapitoa ja etsineet uusia keinoja junien talviluotettavuuden parantamiseksi.

VR myös uusii kalustoaan jatkuvasti. Vuodesta 1995 lähtien matkustajaliikenteeseen on hankittu uutta kalustoa lähes miljardilla eurolla. Uuden kaluston hankinnassa talviluotettavuus on tärkeä kriteeri.

HSL:n lähiliikenteeseen on tullut Sm5-kaupunkijunia, jotka omistaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy. Kaukoliikenteeseen on saatu uusia kaksikerroksisia makuuvaunuja ja IC-vaunuja. Uudet ohjaus- ja ravintolavaunut tulivat liikenteeseen vuosina 2013–2015.

VR Group on tilannut 80 uutta sähköveturia, joiden ansiosta junat kulkevat jatkossa entistäkin nopeammin ja varmemmin. Ensimmäiset Vectron-veturit ovat jo aloittaneet kaupallisessa liikenteessä. Ne on räätälöity niin, että ne kestävät Suomen haastavat keliolosuhteet myös talvella.

Miten junat saadaan kestämään pakkasta ja lunta paremmin?

VR on uusinut ja tehostanut kaluston kunnossapidon käytäntöjä niin, että junat kestävät teknisesti paremmin talven haastavat olosuhteet. Koko junakalusto tarkastetaan ja huolletaan talven varalle.

Helsingin Ilmalan varikolla on käytössä kuumaan veteen perustuva junien telien sulatusjärjestelmä.

Osaan junista on tehty teknisiä muutostöitä talviluotettavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi Pendolino-junien kytkentälaitteet on vaihdettu uusiin, jotta ne soveltuvat yhä paremmin talviolosuhteisiin. Oulun varikko tehostaa junien kunnossapitoa Pohjois-Suomessa.

Miksi Pendolino-liikenne takkuilee?

Pendolinot ovat mainettaan parempia. Junissa on paljon tekniikkaa. Koska junat ovat kovassa käytössä, niihin voi tulla teknisiä vikoja. Pendolinot eivät tässä poikkea muista junista. Vanhimmilla Pendolinoilla on ajettu jo noin 3,3 miljoonaa kilometriä.

Pendolinot on alun perin hankittu käyttöön pitkille matkoille, joilla junien nopeudesta voisi saada merkittävää matka-aikahyötyä. Hankintahetkellä uskottiin, että Suomen rataverkkoa kehitettäisiin niin, että junien nopeuksia voidaan nostaa nykyistä enemmän. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, joten Pendolinojen nopeudesta ei ole saatu koko hyötyä irti.

Pendolinoihin on tehty teknisiä muutostöitä niiden talviluotettavuuden parantamiseksi. Muutostöissä vahvistettiin niitä Pendolinon ominaisuuksia, jotka tekevät siitä nopeimman junan kotimaan liikenteessä.

Kaarteissakin nopean ajon mahdollistavaa kallistusjärjestelmää ja junan alusrakennetta parannetaan niin, että ne kestävät paremmin lunta ja jäätä. Myös Pendolinon keulassa oleva kytkin muutettiin, jotta junien yhdistäminen ja irrottaminen väliasemilla sujuisi talvellakin nopeasti.

Mitä Helsingin ahtaalle ratapihalle aiotaan tehdä?

Ratapihan kapasiteetin lisääminen ja asetinlaitteen uusiminen ovat Liikenneviraston vastuualuetta. 

VR on helpottanut ruuhkaa uusimalla liikennöintimalleja Helsingin ratapihalla. Liikenteeseen tulleet ohjausvaunut helpottavat myös ratapihan ruuhkaa. Ohjausvaunun avulla junaa voidaan ohjata molemmista päistä ilman veturinvaihtoa, mikä vähentää vaihtotöitä ja sitä kautta ruuhkaa ratapihalla.

Miksi junavuoroja joudutaan karsimaan ja vuorovälejä pidentämään?

VR ei karsi junavuoroja tai pidennä vuorovälejä mielellään. Junavuorojen karsimiseen tai vuorovälien pidentämiseen ryhdytään, jotta liikenne sujuisi mahdollisimman hyvin säästä huolimatta ja jäljellä oleva liikenne voitaisiin ajaa aikataulussa. Supistamispäätökset tehdään aina yhteistyössä Liikenneviraston ja HSL:n (kun koskee HSL-lähiliikennettä) kanssa.

Junavuorojen supistaminen on usein laajempaa lähiliikenteessä, koska se on niin tiheästi liikennöityä. Lähiliikennettä supistetaan myös, jotta ruuhkaista ratapihaa pystytään pitämään ajokunnossa: vaikeissa sääolosuhteissa ratapihalle on päästävä puhdistamaan esimerkiksi vaiheita lumesta, jotta taataan niiden toimivuus. Normaalisti junia kulkee niin tiheään, ettei ratapihalle voi mennä eikä se ole turvallista. 

Hankalat sääolosuhteet voivat vaikuttaa myös kaukojunien kulkuun. Valtaosa kaukojunista lähtee ja saapuu Helsingistä, jossa ratapihan ja vaihteiden toimivuus kovassa lumisateessa ovat avainasemassa.

Jos liikennettä supistetaan ja sää ei huononekaan, pysyykö supistettu liikenne voimassa?

Etukäteen päätetty harvennettu vuorotarjonta seuraavalle päivälle pysyy voimassa, vaikka sää ei huononisikaan. Kuitenkin joskus muutoksia voidaan tehdä aamuruuhkan jälkeen. Supistaminen on nimenomaan varautumista hankaliin olosuhteisiin.

Miksi tiedotus häiriötilanteissa ei toimi?

VR ja Liikennevirasto tekevät parhaansa, jotta tieto häiriötilanteissa kulkisi asiakkaille mahdollisimman nopeasti. VR vastaa viestimisestä junissa ja omissa kanavissaan, esimerkiksi nettisivuilla vr.fi, Twitter-tilillä @VRpalvelu ja Facebookissa Yhteisellä matkalla -sivustolla. Liikenneviraston vastuulla on asiakasinformaatio asemilla, eli kuulutukset ja laiturinäytöt.

VR:llä on häiriötilanteiden hoitoon erikoistunut operaatiokeskus, jonka yhtenä tehtävänä on viestiä junaliikenteen häiriöistä henkilöstölle ja asiakkaille. Henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti häiriötilanteissa viestimisestä.

Häiriötilanteissa tilannekuvan muodostaminen, liikennejärjestelyjä koskevien päätösten toteuttaminen ja eri tahojen välinen yhteistyö vievät aikaa. VR haluaa viestinnässään tuottaa oikeaa tietoa asiakkailleen – siksi viestinnässä voi toisinaan olla viiveitä.

VR:n nettisivujen liikennetiedotteissa on ajantasaista tietoa junien kulusta. Oman junan kulkua voi seurata reaaliaikaisesti Junat kartalla -palvelusta, myös mobiilisti.

Mikä on VR:n vastuulla rautateillä? Ja mikä se Liikennevirasto oikein on?

VR:n tehtävänä on ajaa junia. VR vastaa siis junakalustostaan ja henkilöstöstään sekä asiakastiedottamisesta junissa ja omissa kanavissaan.

Liikennevirasto on liikenne- ja viestintäministeriön alainen viranomainen, jonka vastuulla on rataverkko ja sen kunnostaminen, liikenteen ohjaaminen sekä asiakasinformaatio asemilla.

 

 

Sivun alkuun >>