Rautatielogistiikan suunnittelujohtaja Nina Mähönen ja junaliikennöinnin suunnittelujohtaja Mirja Iso-Touru juttusilla veturinkuljettaja Jani Ohlsin kanssa.

Sujuva yhteistyö parantaa laatua rautatielogistiikan suunnittelussa

23.11.2017

Rautateiden tavaraliikenteen sujuminen vaatii asiakkaan, rautatielogistiikan suunnittelun ja junaliikennöinnin suunnittelun saumatonta yhteispeliä. Uusia eväitä työhön antavat modernit Ralli- ja Loko-suunnittelujärjestelmät.

Kuljetusten suunnittelun lähtökohtana on aina asiakastarve, muistuttaa rautatielogistiikan suunnittelujohtaja Nina Mähönen.

– Meillä ei ole junia ilman kysyntää. Rautatielogistiikan suunnittelussa asiakastarpeet ja -kysyntä muutetaan vaunuliikkeiksi ja juniksi. Samalla määritetään paikalliseen asiakaspalveluun kytkeytyvät vaunujen noudot, viennit ja vaihtotyöt. Yksikön suunnittelijat varmistavat myös junien aikataulut ja ratakapasiteetin.

Työn täydentää VR Groupin junaliikennöinti, joka vastaa veturinkuljettajien työvuorojen ja veturikiertojen suunnittelusta eli suunnittelee juniin kuljettaja- ja veturiresurssit. 

Vetokaluston yhteiskäyttö tuo säästöjä

Suunnittelutyön jakaminen kahteen yksikköön johtuu siitä, että VR Groupissa tavaraliikenne ja matkustajaliikenne käyttävät yhteisiä vetureita ja veturinkuljettajia.

Eikö olisi selkeämpää, jos matkustajaliikenteellä olisi omat veturinsa ja tavaraliikenteellä omansa? Näin voisi olla, mutta junaliikennöinnin suunnittelujohtaja Mirja Iso-Touru muistuttaa, että vetokaluston yhteiskäytön ansiosta kuljetuskustannukset ovat alhaisemmat sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä.

– Voimme hoitaa kuljetukset vähemmillä vetureilla ja kuljettajilla. Veturinkuljettaja voi työvuoronsa aikana ajaa tarpeen mukaan sekä matkustaja- että tavaraliikennettä. Myös ylläpitokulut jaetaan, ja häiriötilanteiden hoito on joustavampaa.

Yhteisiä resursseja puoltaa sekin, että matkustajaliikenne painottuu päiväsaikaan ja tavaraliikennettä kulkee paljon myös öisin.  

Tiivistä yhteistyötä ja viestintää

Rautateiden tavaraliikenne on kellon ympäri rullaava kokonaisuus, joka kattaa käytännössä lähes koko Suomen maantieteellisen alueen. Miten tällainen kokonaisuus saadaan toimimaan sujuvasti?

Suunnittelujohtajat painottavat, että avainasioita ovat huolellisesti rakennettu prosessi ja tiivis yhteistyö suunnittelijoiden kesken.

– Kuljetusten suunnittelu jos mikä on prosessityötä. Työ etenee tarkasti kuvatun prosessin mukaisesti, ja kaikki tuntevat oman vastuunsa. Ihmisten välinen viestintä on kaiken A ja O, Iso-Touru sanoo.

­Myös Nina Mähösen mielestä kokonaisuuden onnistuminen on pitkälti ihmisten ammattitaidon varassa.

– Suunnitteluprosessin aikana optimoidaan kaikkien kuljetuksessa tarvittavien resurssien käyttö. Se vaatii kovaa ammattitaitoa ja kaikkien suunnittelijoiden tiivistä ja saumatonta yhteistyötä.

Sekä matkustajaliikenteen että tavaraliikenteen aikataulut vahvistetaan koko kalenterivuodeksi kerrallaan, ja vastaavasti Liikennevirastolta haetaan tarvittava ratakapasiteetti koko vuoden tarpeisiin.

– Kumpikin suunnittelee omat aikataulunsa, ja sitten ne sovitetaan yhteen. Rautatielogistiikan suunnittelijat hakevat ratakapasiteetin Liikennevirastolta. Suunnitelmia tarkennetaan, kun asiakkaiden todelliset kuljetustarpeet selviävät. Käymme asiakkaidemme kanssa ennustetilannetta läpi säännöllisesti. Meillä on yhteisesti sovittu prosessi ja aikataulutus sekä ennusteiden että varsinaisten kuljetustilausten ja tilausvahvistusten toimittamiselle. Asiakkaan tilaukset tulevat suoraan suunnittelujärjestelmäämme.

Keskiössä on jälleen kerran toimiva yhteistyö.

– Molemminpuolinen prosessien ymmärrys lisää aina toiminnan mielekkyyttä ja tehokkuutta, ja toiminnan molemminpuolinen tunteminen avaa monesti uusia ajatuksia myös oman toiminnan kehittämiseen. Näin meillekin on käynyt!

Entä jos kaikki ei sujukaan niin kuin on suunniteltu?

– Mahdollisissa häiriötilanteissa asiakasviestintätiimi informoi asiakkaita tapahtumista sekä kertovat miten häiriöön reagoidaan ja millä aikataululla kuljetukset saadaan asiakkaalle, Mähönen sanoo

Koko prosessi haltuun

Hyvääkin pitää aina parantaa. Mähönen ja Iso-Touru kertovat, että rautatielogistiikan suunnittelua on kehitetty edelleen syksyn aikana.

Suuri askel on jo se, että Uudet Ralli- ja Loko-suunnittelujärjestelmät ovat nyt toiminnassa – viimeisetkin osat otetaan käyttöön ensi vuoden alussa.

– Nyt suunnittelemme samassa järjestelmässä. Pystymme näkemään mitä toinen on tekemässä ja saamme aikaan entistä tarkempia ja tehokkaampia suunnitelmia. Mutta vaikka järjestelmät ovat hyviä ja toimivia, meidän pitää kehittää prosessiamme eteenpäin, Iso-Touru huomauttaa.

Suurin yksittäinen kehityshanke on ollut niin sanottu prosessin läpikävely -työpaja, johon kaikki suunnittelijat osallistuivat. Työpajan tavoite oli varmistaa, että kaikki ovat tietoisia asiakastarpeista sekä siitä, mitä se tarkoittaa prosessin eri vaiheissa. Samalla kerättiin kehitysideoita.

– Löysimme paljon kehityskohteita, joista osan pystymme toteuttamaan nopeasti. Tärkein havainto oli kuitenkin se, miten sitoutuneita ihmiset olivat työhönsä. Kaikki halusivat kehittää prosessia ja tuoda siihen asiakaspalvelun näkökulmaa. Oli ilo huomata että suunnittelijat ovat ylpeitä tekemisestään ja haluavat koko ajan kehittää itseään sekä asiakaspalvelua aina vaan paremmalle tasolle, Nina Mähönen sanoo.