– Edistämme määrätietoisesti maantiekuljetusten ympäristöystävällisyyttä. Ratkaisumalleja päästöjen vähentämiseen on haettu ja haetaan pitkällä aikajänteellä”, sanoo VR Transpointin kalustopalveluratkaisujen johtaja Jussi Saukkonen.

– Kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen motivoi myös asiakkaitamme. Ne ovat yleensä isoja organisaatioita, joilla on omat ympäristöstrategiansa, joihin ne ovat sitoutuneet vahvasti ja etupainotteisesti.

VR Transpointin ja sen asiakkaiden tavoitteista muodostuu yhteinen päämäärä. Molemmilla on myös vapaaehtoista halukkuutta olla edelläkävijä.

– Päästövähennystavoitteet tulivat ensin vahvasti mukaan junaliikenteen sähköistämisen kautta, ja nyt ne ovat yhä vahvemmin mukana myös maantieliikenteessä, niin tavarankuljetuksessa kuin bussiliikenteessä.

"Ilmastotavoitteiden saavuttaminen motivoi myös asiakkaitamme."

Raskaan liikenteen käyttövoimiksi on tällä hetkellä tarjolla muutamia eri vaihtoehtoja. Yksi on sähkö.

– Jos ajatellaan puhtaasti hyötysuhteen ja päästöttömyyden kannalta, sähkö olisi mielekkäin. Mutta kun katsotaan kokonaisuutta eli autojen toimintasädettä, kantavuutta, latausinfraa ja investointikustannuksia, asiakaslogistiikan laatukriteerit täyttävät vaihtoehdot raskaimmassa liikenteessä kääntyvät ainakin vielä toistaiseksi polttomoottoriratkaisuihin, Saukkonen sanoo.

Tankkiin on vaihtoehtoja

Polttomoottoreihin on tarjolla uusiutuvaa dieseliä eli HVO:ta (Hydrotreated Vegetable Oil). Sen etuna on käyttöönoton helppous sellaisenaan, samoin saatavuus on hyvä. HVO on hieman normidieseliä kalliimpaa, mutta yritys voi arvioida kustannuksia suhteessa kokonaispäästöjen vähentämiseen.

Saukkosen mukaan nesteytetty biokaasu eli LBG on muuttunut yhä mielenkiintoisemmaksi vaihtoehdoksi. Biokaasua käyttäviä autoja on käytössä useampia, ja kokemukset ovat positiivisia.

– LBG:tä käyttäessä ei tarvitse tinkiä kantavuudesta ja kokonaiskustannus saadaan hyvin lähelle nykyistä fossiilista dieseliä. Negatiivisena puolena on tankkausverkoston rajallisuus, mutta sekin kehittyy koko ajan.

Myös vetyä on pidetty raskaan liikenteen vaihtoehtoisena käyttövoimana. Vedyn houkuttelevuutta lähitulevaisuuden ratkaisuna heikentää se, että tuotanto ei ole vielä laajaa ja jakeluinfra on kehittymätöntä. Myöskään soveltuvaa ajoneuvokantaa ei ole vielä saatavilla. Tilanne voi toki parantua merkittävästi vihreän vedyn tuotantoon ja jakeluun tehtävien panostusten myötä.

VR tekee tiivistä yhteistyötä laitevalmistajien kanssa ja seuraa alan kehitystä.

– Meidän roolimme on etsiä ratkaisuja, jotka ovat myös kaupallisesti kestäviä ja kilpailukykyisiä. Vaihtoehtoja testataan pilottihankkeilla, ja monistamme niiden hyviä ratkaisuja, Jussi Saukkonen sanoo.

Päästövähennykset syntyvät myös ratin takana

Päästöjen vähentäminen ei ole pelkkää teknologiaa – se, mitä konepellin alla hurisee, on merkittävää, mutta ei ainoa ratkaisu. Myös ajosuunnittelulla ja sillä, minkä kokoisilla kuormilla ajetaan, on väliä. Oleellista on hukan poistaminen kaikkialta kuljetusketjusta.

Tässä tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on tärkeää, sillä yhteisellä toimitusketjun suunnitelulla on mahdollista jo nykyteknologialla päästä huomattavan ympäristötehokkaisiin lopputuloksiin.

"Roolimme on etsiä ratkaisuja, jotka ovat kestäviä ja kilpailukykyisiä."

– Helpoin tapa vähentää päästöjä olisi olla ajamatta ollenkaan. Mutta koska tavaran siirtäminen siten ei nykyratkaisuin vielä ole mahdollista, pyrimme nostamaan käyttöasteita ja ajamaan mahdollisimman isoilla kuormilla.

Yksi ratkaisu löytyy myös kuskinpukilta. Kuljettajien koulutus taloudelliseen ajotapaan on VR Transpointilla säännöllistä toimintaa. Autoista saadaan ajokäyttäytymisestä kattavaa dataa, mitä käytetään aktiivisesti ajosuoritteen ja ympäristötehokkuuden parantamiseen.

Myös vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa päästöihin. Talvella, kun on kylmää, kulutus ja päästöt nousevat selvästi. Tavaraa täytyy kuitenkin kuljettaa läpi vuoden.

– Keliolosuhteet ovat mitä ovat, niille emme mahda mitään. Vesi, lumi sekä kylmyys ja liukkaus vaikuttavat kaikki kulutukseen. 

Ren-Gas kehittää synteettisiä polttoaineita 

Power to X, lyhemmin P2X tarkoittaa polttoaineen valmistusta sähkön avulla. Nordic Ren-Gas Oy valmistaa prosessissaan tuulisähköstä ja vedestä vetyä. Vety yhdistetään esimerkiksi teollisuudesta tai lämmöntuotannosta talteen otettuun hiilidioksidiin ja jalostetaan synteettiseksi metaaniksi, joka käy polttoaineeksi esimerkiksi raskaan liikenteen kaasumoottoreihin.

Ren-Gasin mukaan sen polttoaineet vähentävät fossiilisen dieselin käyttöä raskaassa liikenteessä 250 miljoonaa litraa vuodessa – määrä vastaa viidesosaa raskaan liikenteen polttoaineen kulutuksesta. Tällä pienennettäisiin hiilidioksidipäästöjä yli miljoona tonnia, koska vastaava määrä fossiilista polttoainetta jää tuottamatta.

– Prosessissamme talteen otettu ja hyödynnetty hiilidioksidi vapautuu uudestaan ilmakehään, mutta kokonaisuudessaan polttoaineemme on hiilineutraali, kertoo toimitusjohtaja Saara Kujala.

Ren-Gas suunnittelee tuotantolaitoksia Lahteen, Tampereelle, Kotkaan, Mikkeliin ja Poriin. Tuotanto on tarkoitus saada käyntiin vuonna 2026. Laitoksista saadaan vedyn ja metaanin lisäksi hukkalämmöstä tuotettua kaukolämpöä, jolla korvataan polttoaineita kaukolämmöntuotannossa.

Eri ratkaisut eri tarpeisiin

Kujalan mukaan suomalaiset kuljetusyrittäjät voivat uskoa synteettisten polttoaineiden tulevaisuuteen.

– Suomessa on mahdollisuus edulliseen tuulivoimaan, ja sen myötä synteettisiä polttoaineita pystytään tuottamaan edullisesti. Ne tulevat olemaan kilpailukykyisin vaihtoehto vähentää päästöjä raskaimmassa segmentissä.

Liikenteeseen on tällä hetkellä tarjolla eri käyttövoimia, ja jokaiselle löytynee paikkansa.

Suomessa on noin 100 000 raskasta ajoneuvoa, joista reilu 70 000 on kevyempiä jakeluajoneuvoja, busseja ja jäteautoja. Niiden sähköistäminen on Kujalankin mielestä järkevää.

– Tällaiset autot ovat parkissa yön yli ja ajavat lyhyempää matkaa. Se segmentti on sähköistettävissä ja se kannattaa sähköistää. Mutta se on vain osa raskaan liikenteen kokonaisuutta, hän sanoo.

– Loput noin 20 000 rekkaa kuluttavat yli puolet kaikesta raskaan liikenteen polttoaineesta. Se tarkoittaa sitä, että siellä on ehdottomasti suurin merkitys päästöjen vähentämisessä.

Ratkaisuja ovat uusiutuva diesel sekä uusiutuvat kaasut, joita Ren-Gasin tuotteet siis ovat. Uusiutuvan dieselin taakkana on se, että kestäviä raaka-aineita niiden valmistukseen on rajallisesti.

– Pitkään nojattiin esimerkiksi palmuöljyyn, mutta sekään ei ole enää vastuullinen ratkaisu. Myöskään käytettyjä ruokaöljyjä ei riitä Suomen liikenteen dekarbonisointiin, Kujala sanoo.

Jakeluverkostot ratkaisevassa roolissa

Elintärkeä osa vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymiseen on kattava jakeluverkosto. Kuljetusyritysten on voitava luottaa siihen, että polttoainetta saa eri puolella Suomea silloin, kun tankki tyhjenee.

Ren-Gas ei rakenna jakeluverkostoa itse, vaan tuotteiden jakelu hoituu kumppanuuksien kautta.

– Jakeluverkkoa henkilöautojen paineistetuille kaasuille on jo olemassa, samoin raskaammalle segmentille, joka käyttää nesteytettyä kaasua. Näitä rakentaa esimerkiksi Gasum ja ymmärtääkseni muillakin ketjuilla on suunnitelmia laajentaa. Uskon, että tämä tulee koko ajan vahvistumaan, Kujala sanoo.

Hän muistuttaa, että energia-asioissa sääntelyllä ja politiikalla on iso vaikutus.

– Suomessa on tehty myös linjanvetoa, että uusiutuvia kaasuja halutaan tieliikennekäyttöön. Sitä kautta jakeluketjujen rakentamiselle on varmasti tukea tästä eteenpäinkin. 

Volvo Trucksilla laaja kattaus eri käyttövoimia

– Kuljetusala tuottaa väistämättä päästöjä ja on osa ongelmaa. Mutta me haluamme olla myös osa ratkaisua ja leikata päästöjä mahdollisimman paljon. Paine tähän tulee yleisen ilmapiirin sekä yhteiskunnan ja lainsäädännön kautta, sanoo Janne Silvonen, Volvo Trucksin sähkökuorma-autojen kaupallinen ja tekninen päällikkö.

Päästöjen pienentäminen kuljetusalalla vaatii suuria panostuksia niin taloudellisesti kuin henkilöresurssien suhteen. Volvon emoyhtiö Ruotsissa tekee suurimman osan tuotekehityksestä, mutta myös maakohtaista osaamista tarvitaan.

– Jokaisessa maassa tiedetään parhaiten, mitä lainsäädäntö sanoo ja mitä vaatimuksia markkinassa on. Meidän pitää Suomessakin valmistaa omaa henkilöstöämme, osaamistamme sekä verkostojamme uusiin teknisiin ratkaisuihin, Silvonen sanoo.

Raskaalla kalustolla on iso rooli päästöjen vähentämisessä, koska autoilla ajetaan paljon ja isoilla kuormilla. Suomessa ja Pohjoismaissa on mahdollisuudet näyttää mallia muulle maailmalle.

– Pohjoismaat ovat kehittyneitä ympäristöjä asian suhteen. Voimme olla monessakin mielessä edelläkävijämaa, etenkin kun vaatimukset vain lisääntyvät.

Vaihtoehtoja tutkitaan laajasti

Volvon kuorma-autotehtailta rullaa liikenteeseen kaikkia käyttövoimia hyödyntäviä autoja: on dieseliä, kaasuautoja sekä sähköautoja. Silvonen näkee vaihtoehtoiset käyttövoimat isona osana ratkaisua, mutta muistuttaa vaakakupin toisesta puolesta.

– Suomessa on pitkät etäisyydet ja nykyisissä dieselmoottoreissa on paljon potentiaalia, jota voidaan kehittää eteenpäin siten, että ne pystyvät täyttämään yhä paremmin lainsäädännön vaatimukset. Samoin voidaan kehittää sitä, mitä siellä moottorissa poltetaan, Silvonen sanoo.

Silvonen sanoo, että biokaasu on hyvä ratkaisu pitkän matkan autoihin.

– Vety on taas tulevaisuuden käyttövoima, ja tutkimme millaisia teknisiä ratkaisuja vedylle löydetään ja voidaan tuoda kaupallisiin kokeiluihin. Vuosikymmenen loppupuolella alamme varmasti nähdä vetyautokokeiluja raskaassa liikenteessä.

Silvosen mukaan synteettiset polttoaineet ovat myös kiinnostava vaihtoehto, ja sähkö sopii moniin käyttökohteisiin etenkin kaupunkioloissa.

Volvo Trucks ja VR Transpointin ovat tehneet yhteistyötä pitkään.

– Mietimme pitkäjänteisiä kokonaisratkaisuja, joihin sisältyy esimerkiksi huoltosopimuksia, kuljettajakoulutusta sekä digitaalisia palveluita. Kuljettajien koulutuksella voimme tarjota apua siihen, että he pystyvät hyödyntämään autonsa ominaisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla.

Jaa sivu sähköpostin välityksellä.

Vastaanottaja

Lähettäjä

Viesti

Lähetä