VR Transpointin autot kuljettavat päivittäin kupari- ja nikkelirikastetta Kevitsan kaivokselta Kemiin Ajoksen satamaan. Runsaan 300 kilometrin mittainen ajoreitti on Suomen vaativimpia. Rannikolla saattaa olla nollakeli, Sodankylän Kevitsassa samaan aikaan parikymmentä astetta pakkasta.
Kuutio rikastetta painaa 1 800 kiloa. Sitä kuljettavat yhdistelmärekat painavat lastattuna 76 tonnia eli tasan niin paljon kuin laki sallii.
Rikasteliikennettä ajava autokalusto uusittiin helmikuussa. Jo entuudestaan autoissa oli muun muassa paikannuslaitteisto. Nyt turvavarusteita täydennettiin tallentavalla kamerajärjestelmällä.
– Työturvallisuuden jatkuva kehittäminen on tärkeää. Uudet tekniset ratkaisut ja toimintamallit vähentävät riskejä, mutta ne parantavat myös kuljettajien työturvallisuutta. Kuljettajan pitää olla turvallisuustyön keskiössä, painottaa VR Transpointin maatielogistiikan kalustopäällikkö Martti Saksala.
Pressut korvattiin hydraulikannella
Myös osa rikastekonteista on uusittu. Vanhat kontit peitettiin pressulla, jonka kuljettaja levitti kammesta kääntäen perävaunun tai vetoauton tasolta. Lumi hankaloitti pressun levittämistä.
Nyt pressun on korvannut hydraulinen kansi, joka avataan kauko-ohjauksella lastauksen ajaksi.
– Kuljettajan työtä haluttiin helpottaa käytettävyyden osalta, eikä lumi enää aiheuta ongelmia, Saksala sanoo.
Sekä kannet että itse kontit on valmistettu komposiittimateriaalista. Sen liukas pinta ehkäisee rikasteen tarttumista kiinni kovillakin pakkasilla.
Kamerat neljään suuntaan
Autojen uusi kamerajärjestelmä helpottaa huomattavasti mahdollisten turvallisuuspoikkeamien selvittelyä. Yksi kamera kuvaa ulkonäkymää autosta eteenpäin, toinen taaksepäin. Peileihin asennetut kamerat tallentavat näkymät kummallekin sivulle. Kuljettajaa ei kuvata.
”Kuljettaja ei ole yksin tiellä”
– Kuljettaja ei ole yksin tiellä eikä hän voi ennakoida kaikkea mitä tiellä tulee eteen. Jos jotain sattuu, kamera tallentaa tapahtumat. Kuvan perusteella tapahtumien kulku voidaan selvittää entistä tarkemmin. Tämä vahvistaa kuljettajan oikeusturvaa, Saksala sanoo.
Kameran käyttö vaatii aina selkeät perusteet.
– Kevitsan liikenteessä kameroiden käyttöönotto oli perusteltua, sillä kyseisen liikenteen toimintaympäristössä oli tunnistettuja turvallisuusriskejä, joita kameraratkaisun käyttöönotolla kyetään entisestään vähentämään, Saksala sanoo.
Videotallenteiden avulla pystytään todentamaan tarkasti myös tien talvikunnossapidon taso ja sen mahdolliset puutteet.
– Ajokeli saattaa muuttua hyvin nopeasti, ja kunnossapidossa on valitettavasti aika ajoin viiveitä. Tienhoito ei aina ennätä reagoida riittävän nopeasti kelin heikkenemiseen. Lisäksi kunnossapidossa on alueellisia eroja.
Viime talvena oli pitkästä aikaa talvikeli kaikkialla Suomessa. Oliko sillä ollut vaikutusta raskaan liikenteen turvallisuuteen?
– Talvikunnossapidossa oli valitettavasti haasteita. Jopa päätieverkolla reagointi, auraaminen ja hiekoittaminen oli joillakin alueilla liian hidasta. Kun lunta tulee, se aiheuttaa ongelmia myös osalla lastaus- ja purkupaikoista. Jos lunta ei ajeta pois tai auraus viivästyy, liikkuminen jo ennestään ahtailla ajoväylillä vaikeutuu entisestään. Haasteita havaittiin myös liukkauden torjunnassa, Saksala sanoo.
77 turvallisuusauditointia
Kevitsan kalustoon tehdyt parannukset ovat hyvin näkyvä osa VR Transpointin maantielogistiikan turvallisuustyöstä. Vastaavia päivityksiä tehdään tarpeen mukaan muuallakin. Lisäksi turvallisuutta parannetaan muun muassa turvallisuusauditoinneilla ja asiakkaiden kanssa toteutettavalla jatkuvalla turvallisuustyöllä.
Turvallisuusauditointeja tehtiin 77 kappaletta vuonna 2020.
– Auditoinneissa käydään yhdessä läpi kaluston kunto, turvavarusteet ja kuljettajan perehdytykset. Samalla kerätään havaintoja ja materiaalia, joiden avulla turvallisuutta voi parantaa sekä kehittää tulevaisuudessa. Tarkoitushan on parantaa toimintaa jatkuvasti, Saksala sanoo.
”Alueet eivät ole identtisiä, ja kehitystarpeet ovat hyvin tapauskohtaisia”
Asiakkaiden kanssa yhteistyönä toteutettava turvallisuustyö on hyvin aktiivista ja monimuotoista.
– Järjestämme koulutuksia, joiden aiheena voi olla vaikkapa kuorman oikea sitominen. Yhteisillä turvallisuuskävelyillä mietitään, miten asiakkaan alueella voi liikkua ja toimia mahdollisimman turvallisesti. Näillä kävelyillä esille tulleita asioita on ryhdytty viemään eteenpäin monella tasolla.
Kehittämiskohteet ovat hyvin monipuolisia.
– Alueet eivät ole identtisiä, ja kehitystarpeet ovat hyvin tapauskohtaisia. Paikoin turvallisuus on jo otettu huomioon hyvin kattavasti, ja toisaalla turvallisuusasioita on alettu tiedostaa myöhemmin.
Joillain alueilla haasteena on lastauspaikalla toimiminen, toisilla taas piha-alueen liikenne. Lisäksi vanhan infran aiheuttamat haasteet tulevat ajoittain vastaan.
Tavoitteena nolla tapaturmaa
VR Transpoint on asettanut turvallisuustyölle yksiselitteisen tavoitteen.
– Tavoitteena ei voi olla mikään muu kuin nolla tapaturmaa, Saksala sanoo.
Mitä tavoitteen saavuttaminen edellyttää?
– Turvallisuuden parantaminen vaatii jatkuvaa kehittämistä. Havainnoimalla tunnistetaan kohteet, joita pitää kehittää, ja puutteet pitää korjata hyvässä yhteistyössä kaikkien osapuolien kesken. Lisäksi kaikkia osallisia pitää aktivoida turvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen. Turvallisuutta pitää ajatella kokonaisuutena, ei yhtenä pienenä toiminnan osatekijänä.
Saksalan mukaan vastuullisen ja turvallisen toiminnan painoarvo on kasvanut jatkuvasti maantielogistiikan asiakkaiden toiminnassa.
– Turvallisuus on toiminnan keskiössä kaikkialla. Jokaisen työntekijän pitää päästä työpäivän jälkeen terveenä kotiin, Saksala tiivistää.
