Lauantaina 2. maaliskuuta VR Transpointin Vectron-sähköveturi veti Vuosaaren satamaan 22 vaunua, joissa jokaisessa oli 64 tonnia Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan valmistamaa havusellua.
Vastaavia vientikuljetuksia hoitavia junia tulee satamaan päivittäin. Tällä kerta juna oli kuitenkin aivan erityinen. Sen myötä Vuosaaren sataman kautta kulkevissa rautatiekuljetuksissa ylitettiin miljoonan tonnin raja.
Äänekosken tehdas tuottaa vuodessa noin 800 000 tonnia havusellua ja 500 000 tonnia koivusellua. Havusellu menee kokonaisuudessaan vientiin Vuosaaren sataman kautta.
– Kokonaisuus on toiminut erinomaisen hyvin alusta saakka. Alkuvaiheessa oli toki prosessin ylösajoa, mutta nyt kun tuotantoa on tehty reilun vuoden verran, on myös kuljetusketjun toiminta vakiintunut, sanoo Metsä Groupin maalogistiikasta vastaava johtaja Pasi Pulkkinen.
Nopea vaunukierto lisää tehokkuutta
Äänekosken tehtaan vientikuljetuksiin rakennettu järjestelmä kuuluu suomalaisen teollisuuden tehokkaimpiin. Sen suunnittelu alkoi heti, kun tehtaan investointisuunnitelma julkistettiin keväällä 2014.
– Biotuotetehdas on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos, ja se tuottaa 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Kun on kyse noin suurista määristä, pääasiallisen varaston täytyy olla satamassa. Oli selvää, että tehtaan ja sataman välille piti rakentaa erittäin luotettava logistiikkaketju, Pulkkinen kertoo.
VR Transpoint tuli mukaan suunnittelutyöhön työn heti alkumetreillä.
– Tutkimme yhdessä, miten kuljetukset pitää hoitaa. Tavoitteena olivat nopeat kääntöajat sekä tehtaalla että satamassa.
Satamakuljetuksissa päätettiin käyttää kolmea junarunkoa. Kun yhtä junaa lastataan Äänekoskella ja toista puretaan Vuosaaressa, kolmas juna ajaa satamasta kohti Äänekoskea.
– Kuljetusjärjestelmän tärkein tehokkuutta lisäävä tekijä on äärimmäisen nopea vaunukierto, kertoo VR Transpointin avainasiakaspäällikkö Katariina Nilsson.
"Tutkimme yhdessä, miten kuljetukset pitää hoitaa."
Nopea vaunukierto takaa sen, että sellu ei jää tehtaalle odottamaan kuljetuksia eikä kuljetuksiin sitoudu ylimääräistä kalustoa.
Toisaalta nopea kiertoaika vaatii ripeää lastinkäsittelyä sekä tehtaalla että satamassa.
– On todella tärkeää, että lastaus, kuljetus ja purku toimivat suunnitellusti, Nilsson tähdentää.
Automaattilastaus tuo nopeutta
Ketjun sujuvan ja luotettavan toiminnan varmistaminen vaati uusia ratkaisuja tehtaalla ja satamassa.
Tehtaan yhteyteen rakennettiin automatisoitu sellun jakelukeskus, jonka ytimenä on automaattilastauksella varustettu korkeavarasto. Vuosaareen tehtiin satamaterminaali, jossa sellu kontitetaan tai välivarastoidaan lyhyeksi ajaksi.
VR Transpointin osaksi kokonaisuudessa tuli rautatieliikenteen lisäksi operointi satamassa. Käytännössä satamaoperoinnin hoitaa VR Transpointin yhteistyökumppani.
– Kokonaisuus ratkaisi. Arvioimme, että kuljetusten ja satamaoperoinnin yhdistäminen mahdollistaa töiden tarkan suunnittelun ja resurssien tehokkaan käytön, Pulkkinen kertoo.
Tehtaan jakelukeskus toimii tarkan aikataulun mukaisesti.
Junia lastataan sekä aamulla että illalla. Vaunuletka pysyy yhdessä koko lastauksen ajan. Kun juna tulee lastaukseen, selluyksiköt odottavat jo vaunujen kohdalla. Kun junan kuljettaja on avannut pressut, automaattinen lastauslaite siirtää selluyksiköt vaunuihin. Sen jälkeen juna onkin valmiina lähtöön.
– Kääntöaika on se, mikä asetettiin tavoitteeksi ja siinä on myös pysytty, Pulkkinen sanoo.
Korkeavarastossa käsitellään myös kotimaan markkinoille menevä koivusellu. Se lastataan trukeilla autoihin ja juniin yöllä vientikuljetusten välissä.
Sähköllä Vuosaareen, dieselillä satamaan
Vientikuljetuksissa käytetään vain uusia Vectron-sähkövetureita, joissa on myös dieselveto. Sen ansiosta veturinkuljettaja voi ajaa vaunut sähköistämättömälle satamaradalle ja edelleen terminaalirakennuksen viereen, ja Äänekoskella vastaavasti katetulle junalastauslaiturille.
Terminaalin pitkälle sivulle sopii kokonainen juna. Kummassakin pitkässä seinässä on kahdeksan lastausovea, lisäksi myös rakennuksen päädyissä on ovet. Ovet on sijoiteltu niin, että rakennuksen sisälle saadaan sopivan kokoisia varastoruutuja, joissa sellua säilytetään.
Sellu menee vientiin joko kontitettuna tai irtolastina break bulk -aluksilla. Noin puolet kokonaismäärästä kontitetaan.
– Tähtäämme siihen, että varastointiaika on lyhyt ja tavara saadaan nopeasti asiakkaille sopivan kokoisina erinä, Pulkkinen sanoo.
Satamassa junat on saatava nopeasti tyhjäksi ja uudelleen raiteille.
– Uuden toimintamallin käynnistäminen edellytti sitä, että toimintaa hienosäädetään ja parannetaan jatkuvasti. Kokonaisuudessaan satamaoperointi on toiminut erittäin hyvin. Yhteistyö on ollut hyvää ja rakentavaa.
Toimintaa suunnitellaan Skype-palavereissa
Vaikka biotuotetehtaan logistiikkakonsepti on periaatteessa yksinkertainen ja selkeä, se sisältää valtavasti muuttujia.
– Suurin haaste on kokonaiskuvan ymmärtäminen, koska niin moni elementti vaikuttaa kokonaisuuteen. Kokonaisuuden toimiminen halutulla tavalla vaatii ennustettavuutta ja suunnitelmallisuutta. Tämä onnistuu, jos ketju on täysin läpinäkyvä, sanoo Katariina Nilsson.
"Kun tuotanto kasvaa, konseptia voidaan monistaa käyttämällä vielä avoinna olevat kulkupäivät."
Ketjun osapuolet suunnittelevat toimintaa yhdessä. Tärkein yhteistyöfoorumi on jokaviikkoinen Skype-palaveri, johon osallistuvat Metsä Fibren, VR Transpointin, satamaoperaattorin ja lastaajan edustajat.
– Palaverissa käydään läpi seuraavan viikon näkymä eli tuotannon ja varaston tilanne. Samalla päätetään, kuinka monta junaa kuljetuksiin tarvitaan. Nyt ajamme 11–13 junaa joka viikko. Maksimi on 14 junaa viikossa. Myös ongelmien ratkaisemisessa viikkopalaverit ovat äärimmäisen tärkeitä. Ratkaisevaa on, miten häiriöihin kyetään reagoimaan, Nilsson sanoo.
Pasi Pulkkisen mielestä kokonaisuus toimii niin hyvin, että suuria muutoksia ei ole odotettavissa.
– Rautatieliikenne on jo hiottu hyvin pitkälle. Kun tuotanto kasvaa, konseptia voidaan monistaa käyttämällä vielä avoinna olevat kulkupäivät. Vuosaaren terminaalissa mennään eteenpäin jatkuvan parantamisen hengessä, tehokkuutta parantaen.
