Työnjako rataverkolla on selkeä: Väylävirasto vastaa rataverkon, asemalaitureiden ja ratapihojen kunnossapidosta ja Fintraffic liikenteen ohjauksesta. VR Transpoint vastaa liikenteestä sekä kalustonsa kunnosta ja riittävästä resursoinnista.
Kunnossapidon yhteistyön kolminaisuuteen kuuluu valtakunnallinen talvivarautumisryhmä, alueelliset ryhmät sekä operaatioryhmä.
Talvivarautumisryhmässä on edustajia Väylävirastosta, Fintrafficilta, VR:ltä, HSL:ltä sekä muilta operaattoreilta. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuussa ja se lähtee suunnittelemaan talvea hyvissä ajoin jo keväällä. Suunnittelussa hyödynnetään edellisen talven kokemukset.
"Keskeisintä onnistumisessa on yhteistyö ja ymmärrys junaliikenteen tarpeista"
Alueelliset ryhmät vastaavat 12 kunnossapitoalueen konkreettisista suunnitelmista ja toiminnasta.
Jos tiedossa on haastavia olosuhteita, kuten isoja lumimyräköitä, operaatioryhmä kokoontuu vaikka päivän varoitusajalla, tarvittaessa nopeamminkin. Ryhmässä suunnitellaan esimerkiksi liikenteen supistamista ja sitä, miten laajempaa häiriötä voidaan hallinnoida.
– Keskeisintä onnistumisessa on yhteistyö ja ymmärrys junaliikenteen tarpeista, sanoo väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.
– Kommunikaation merkitystä ei voi painottaa liikaa. On tärkeää, että jaamme tietoa sekä ennakkoon että erityisesti lumimyrskyjen iskiessä. Näin saamme kaikkien resurssit kohdistettua lumi- ja pakkashaasteiden ratkaisemiseen, sanoo VR Transpointin tuotantojohtaja Kristian Jääskeläinen.
Alueellinen yhteistyö avainasemassa
– Alueelliset ryhmät ovat keskeisessä roolissa. Siellä tehdään esimerkiksi lumityösuunnitelmat, seurataan lähipäivien säätä ja onko liikenteenohjauksen resursointi kunnossa, Anttila sanoo.
Hänen mukaansa yhteistyö alueilla on viime vuosina parantunut huimasti.
– Alueilla on halu ratkaista asioita ja siellä ymmärretään, että ennakointi on kaiken a ja o. Etukäteen tehdään suunnitelmat, etukäteen harjoitellaan asioita, etukäteen seurataan säätilanteen kehitystä. Etukäteen uskalletaan myös tehdä päätöksiä, joko korottaa kunnossapidon resursseja tai supistaa liikennettä.
"Ennakointi on kaiken a ja o"
Ilmatieteen laitoksen kanssa sääennusteita on pystytty tarkentamaan ja erilaiset varoitukset saadaan hyvissä ajoin.
Kristian Jääskeläisen mukaan suunnittelu on systemaattista.
– Jo viime talvena kaikki alueet tekivät suunnitelmat täsmälleen samalla tavalla. Kaikki osapuolet ovat valmiita joustamaan, että lumityöt saadaan tehtyä. Tiedonkulun kehittämiseen on panostettu, ja myös me jaamme tarkempaa tietoa kuljetusaikatauluista, jotta töitä voidaan rytmittää liikenteen mukaan.
Sää muuttuu, kunnossapito kehittyy
Valmistautumisesta huolimatta joskus myräkkä käy sen verran kovaksi, että poikkeustoimia tarvitaan.
– Käymme Väyläviraston ja Fintrafficin kanssa talvella jatkuvaa keskustelua liikennetilanteesta. Kaikki kuljetukset pyritään aina ajamaan. Kiireellisyysjärjestys täytyy aina arvioida tilannekohtaisesti, koska siihen vaikuttaa moni tekijä sekä tavara- että matkustajaliikenteessä, Jääskeläinen sanoo.
Yhteisymmärrys löytyy aina hyvin eri toimijoiden kesken, ja harjoilla ja lapioilla vaihteita puhdistaville lumipartioille pyritään löytämään turvallinen aika tehdä työnsä.
Ilmastonmuutos etenee vääjäämättä. Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet meilläkin ja rajuja myrskyjä on ollut sekä talvella että syksyisin. Kovat tuulet lisäävät radoille kaatuneiden puiden raivausta ja talvisin lumimäärät ovat olleet paikoin hyvin suuret.
"Kaikki kuljetukset pyritään aina ajamaan"
– Erityisen haasteellinen on eteläinen Suomi, koska meren läheisyyden ja kosteuden takia myräkät ovat runsaslumisia. Suomella on aika pitkä rannikko, ja lumi iskee usein pitkälle sisämaahankin, Tampereelle asti, Kristian Jääskeläinen sanoo.
Yksi kunnossapidon muutos tulee myös idän suunnalta.
– Venäjän hyökkäyssota on muuttanut tavaravirtoja ja tänä talvena esimerkiksi raakapuun kuljetustarpeet ovat erilaisia. Näitä kunnossapidon tarpeita on tunnistettu yhteistyössä operaattorien ja metsäyritysten kanssa, kertoo Virpi Anttila.
Paljon tekijöitä samoilla raiteilla
Väylävirastossa on töissä noin 450 ihmistä, mutta se on iso tilaajaorganisaatio. Kun lasketaan kaikki liikennemuodot, virasto työllistää välillisesti noin 17 000 palveluntuottajiensa ihmistä – muun muassa kunnossapidon urakoitsijoiden ja niiden aliurakoitsijoiden työntekijöitä.
Ratapuolella Väylävirastolla on kolme pääurakoitsijaa: NRC, GRK ja Destia Rail. Pääkaupunkiseudulla on myös laiturialueiden kunnossapitoon erikoistuneita urakoitsijoita. Väyläviraston oma rataisännöinti toimii tilaajan edustajana ja edistää yhteistyötä.
VR Transpointilla on paljon asiakkaita, joilla on tuotantolaitoksilla ja satamissa omia raiteita. Niiden talvikunnossapito on yhtä tärkeää kuin rataverkonkin.
– Jos purkuraiteella on lunta tai jäätä, se aiheuttaa turvallisuusriskejä ja töitä voidaan joutua keskeyttämään, Kristian Jääskeläinen kertoo.
VR Transpoint onkin tiivistänyt yhteistyötä yksityisraiteiden omistajien kanssa. Siellä pätevät samat asiat kuin yleisen rataverkon kohdalla: laadukas ennakkosuunnittelu ja riittävä resursointi.
– Tuotantolaitokset tekevät sopimukset kunnossapitäjän kanssa, ja me kerromme näkemyksiämme, miten kuljetukset hoituvat talvellakin. Isossa satamassa saattaa olla paljon yrityksiä, terminaaleja ja raiteiden omistajia, joten osapuolia on yllättävän paljon. Kaikkien kanssa pitää käydä varautumissuunnitelmat läpi.
Kalusto kuntoon ajoissa
Tuiskuava lumi ja pakkanen aiheuttavat haasteita myös kalustolle. VR Transpoint panostaa ennakkohuoltoihin ja lisää talvikaudella kunnossapidon resursseja.
– Teemme kaikki tiedossa olevat huollot ennen talvikautta, etteivät rutiinihuollot kuormita kunnossapitoa. Lisäksi kalustosta käydään huolella läpi kohdat, joihin lumi ja pakkanen voivat aiheuttaa ongelmia, Kristian Jääskeläinen sanoo.
"Teemme kaikki tiedossa olevat huollot ennen talvikautta"
Rakenteisiin kertyvät lumi ja jää aiheuttavat ongelmia kytkentälatteissa, ja kalustosta tippuva jää jumittaa vaihteita. Siksi lumen ja jään poistamiselle ja sulattamiselle pyritään varmistamaan riittävästi aikaa.
Ihmisiäkin tarvitaan.
– Lomia ja koulutuksesta johtuvia poissaoloja minimoidaan talvella. Kunnossapidon puolella käytetään myös jonkin verran vuokratyövoimaa vahvistamaan omia resurssejamme.
