Lannoitevalmistaja Yaran rautatielogistiikassa alkoi uusi vaihe, kun Turun ja Uudenkaupungin välisen radan sähköistys otettiin käyttöön 14. helmikuuta. Ensimmäinen sähköjuna toi Uudenkaupungin lannoitetehtaalle Yaran Siilinjärven tehtaan valmistamaa fosforihappoa.
– Siilinjärven ja Uudenkaupungin välinen rata on nyt kokonaan sähköistetty. Se on meille iso asia. Tehtaiden väliset kuljetukset ovat nyt käytännössä päästöttömiä. Lisäksi saamme Uudessakaupungissa lisäaikaa vaunujen tyhjentämiseen ja kuormaamiseen, koska veturin vaihtoa Turussa ei enää tarvita, sanoo Lasse Oksanen, joka on toiminut Yaran rautatieliikenteestä vastaavana operaatiopäällikkönä.
Siilijärveltä tuodaan fosforihappoa Uuteenkaupunkiin, Uudestakaupungista viedään vastaavasti typpihappoa Siilinjärvelle. Happovaunujen käsittelyyn saatu lisäaika parantaa kuljetusten tehokkuutta. Oksanen nostaa esimerkiksi typpihappoliikenteen.
– Osa typpihappovaunuista on tällä hetkellä kolmen päivän kierrossa. Nyt vaunujen käsittelyyn saatiin lisää aikaa, ja saamme entistä enemmän typpihappovaunuja kahden päivän kiertoon. Hyvä puoli on sekin, että kuljetuskapasiteetin lisäys saadaan aikaan ilman investointeja kalustoon tai tehtaan infraan.
50 prosentin vähennys kokonaispäästöihin
Kun Iisalmi–Ylivieska-radan sähköistys valmistuu Yaran Siilinjärven, Uudenkaupungin ja Kokkolan tehtaiden välinen massiivinen rautatieliikenne ajetaan sataprosenttisesti sähkövedolla. Dieselvetoa tarvitaan ainoastaan Niiralasta Siilinjärvelle tulevassa ammoniakkiliikenteessä.
– Sähkövedon käyttöönotto on tehokkain tapa vähentää rautatieliikenteen päästöjä. Uudenkaupungin radan ja Iisalmi–Ylivieska-radan sähköistykset vähentävät yhteenlaskettuna Yaran rautatieliikenteen päästöjä noin 50 prosenttia, kertoo VR Transpointin avainasiakaspäällikkö Kimmo Kadenius.
"Radan sähköistys on pitkän vuoropuhelun tulos"
Iisalmi–Ylivieska-radan sähköistys on ollut monen vuoden ajan suunnitteluohjelmassa. 154,5 kilometrin mittainen sähköistys valmistuu joulukuussa 2023.
– Radan sähköistys on pitkän vuoropuhelun tulos. Olemme vaikuttaneet yhdessä Yaran kanssa siihen, että projekti on saatu menemään läpi, Kadenius sanoo.
Päästötön liikenne istuu täydellisesti Yaran strategiaan. Yara Suomen tavoitteena on vähentää tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä 70 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Yaran globaali tavoite on olla täysin hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
Jatkuvaa ja aikataulutettua liikennettä
Yaran tehtaat Siilinjärvellä, Uudessakaupungissa ja Kokkolassa tuottavat lannoitteiden lisäksi lannoitteiden valmistuksessa tarvittavia raaka-aineita kuten typpi- ja fosforihappoa. Näitä tuotannon kannalta kriittisiä raaka-aineita siirretään tehtaalta toiselle rautateitse. Ja koska lannoitteiden valmistus on jatkuvasti käynnissä olevaa prosessiteollisuutta, raaka-aineidenkin täytyy liikkua tehtaalta toiselle keskeytyksettä seitsemänä päivänä viikossa.
– Rautatiet on integroitu Yaran tuotantoketjuun. Tästä syystä junien pitää kulkea ajallaan. Kuljetusvarmuuden merkitys korostuu, sillä jos junat eivät kulje suunnitellusti, Yaran tuotanto häiriintyy hyvin nopeasti, Kadenius sanoo.
Yaran liikenteessä käytetään aikataulutettuja kokojunia ja kullekin tuotteelle soveltuvia vaunutyyppejä. Käytännössä liikenne hoidetaan yön aikana niin, että vaunut ovat perillä varhain aamulla.
– Päivittäinen tuotannollinen toimintamme riippuu hyvin pitkälti siitä, miten hyvin nämä kuljetukset toimivat, Oksanen painottaa.
Aikataulutus antaa pohjan suunnittelulle
Säännöllisellä liikenteellä saavutetaan monia etuja.
– Kaikkein tärkeintä on itse aikataulutus. Tiedämme milloin junat kulkevat ja koska vaunut tulevat. Meidän osamme kokonaisuudesta on suunnitella oma toimintamme niin, että saamme hyödynnettyä junien kapasiteetin mahdollisimman tarkasti. Junien tavaralajit saattavat vaihdella jonkin verran. Sisäisen ohjauksen kautta määritellään, mitä junassa tulee kulkea, Oksanen sanoo.
"Tehtaiden välinen liikenne on täysin vakiintunutta"
Yara on hyödyntänyt aikataulutettua liikennettä jo usean vuoden ajan.
– Tehtaiden välinen liikenne on täysin vakiintunutta. Kaikki, jotka ovat mukana, tietävät millä edellytyksillä liikenne saadaan toimimaan niin kuin pitää. Liikenne sujuu hyvin, ja jos on tarvittu lisäjunia, niillekin on löytynyt ratakapasiteettia.
Ajoittain kuljetusten säännöllinen rytmi on häiriintynyt.
– Toiminta on aikataulutettua, ja etukäteen tiedetään mitä määriä junissa kulkee. Tällaisessa toimintamallissa tarkkuuden merkitys korostuu. Ajoittain vetokalusto-ongelmat tai kuljettajapula ovat tuoneet haasteita toimitustäsmällisyyteen. Kehitystyötä näiden asioiden osalta onkin syytä jatkaa, Oksanen sanoo.
Vuosien mittaan kuljetusjärjestelmän perusta on pysynyt muuttumattomana, mutta mukaan on tullut uusia tavaralajeja. Viime vuonna lannoitteiden kysyntä oli korkealla, ja Yaran tehtaiden kuljetusmäärät nousivat kaikkien aikojen ennätykseen.
– Tehtaiden tuotantokapasiteettia on saatu nostettua. Siitä on automattisesti seurauksena se, että kuljetusmäärät tehtaiden sisäisessä liikenteessä ovat nousseet. Myös näiden lisämäärien pitää liikkua suunnitellusti.
Seuraavaksi vuorossa vaunukaluston kehitys
Ratojen sähköistyksen myötä liikenteen päästöt saadaan niin alas, että parantamisen varaa on enää hyvin vähän jäljellä. Seuraavaksi katse käännetäänkin vaunukaluston kehitykseen.
– Tulevina vuosina tavoite on lisätä kapasiteettia happokuljetuksiin, jotka ovat olleet viime vuosina liikenteen pullonkaula, Oksanen sanoo.
Yaran kuljetuksissa hyödynnetään jo muunneltavia Finnowagon-vaunuja
Muitakin uudistuksia on vireillä. Yaran kuljetuksissa hyödynnetään jo muunneltavia Finnowagon-vaunuja.
Käytännössä Finnowagon on kevytrakenteinen ja kantava vaunualusta, jonka päälle voi kuormata erilaisia kuormatiloja. Koska itse alusta on kevyt, kuljetuksissa päästään suurempaan hyötykuormaan.
– Finnowagon-vaunuilla kuljetetaan jo pyriittiä Pyhäsalmelta Siilinjärvelle. Vaunuja käytetään myös pasutekuljetuksiin, ja sitä on jo testattu happokuormatilojen kuljetuksissa. Testien perusteella vaunuihin tehdään pieniä muutoksia. Hapot ovat vaativia kuljetettavia. Meidän täytyy olla varmoja siitä, että kuormatilat soveltuvat kuljetettavalle tuotteelle sekä kuormaus- ja purkupaikoille, painottaa VR Transpointin myyntipäällikkö Jouko Uusikorpi.
Rautatielogistiikasta kiertotalouteen
Lasse Oksanen on vastannut Yaran rautatielogistiikan toiminnasta ja kehitystyöstä 13 vuoden ajan. Pian Oksasen toimenkuva vaihtuu, kun hänestä tulee Yaralla kiertotalouden kehityspäällikkö.
Oksanen muistuttaa, että kiertotalous on jo osa Yaran toimintaa, ja logistiikka on taas merkittävä osa kiertotaloutta.
– Siillinjärvellä syntyvä rautapasute kuljetetaan Kokkolaan ja laivataan sieltä edelleen Aasiaan metalliteollisuuden raaka-aineeksi. Myös erilaisia tuotannon sivuvirtoja menee jo hyötykäyttöön. Jatkossa meidän pitää katsoa entistä tarkemmin, miten näitä sivuvirtoja voi hyödyntää.
